Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

“Kumwail kesempwal sang.”​—MADIU 10:31

Koht Kin Ketin Tehk Uhk?

Koht Kin Ketin Tehk Uhk?

DAHME KEPIKIPIK KAN KIN PADAHKIHONG KITAIL

Tepin minit 60 mwurin seri men eh ipwidi, e uhdahn kesempwal nohno men en mihte rehn nah serio. Dahme kahrehda? Pwehki soangen kerenpene wet pahn kamwahwihala kekeirdahn serio. *

Dahme kin kamwakid nohno men en apwalih kanahieng nah seri men me ahpwtehn ipwidi? Sounpadahko Jeannette Crenshaw kawehwehda nan pwuhk ehu (The Journal of Perinatal Education) me mehkot me kin mi nan paliwar me adaneki hormone oxytocin kin dirala oh “kamwakid pepehm en nohno kan mwurin ar neitik ni nohno men eh kin doahke, kilikilang, oh kadihdi nah seri pwelelo.” Pil ehu soangen hormone me kin pwarada ni soangen ahnsou wet “kin sewese nohno men en mwekidki anahn en nah serio” oh kalaudehla eh men ehuong nah serio. Dahme kahrehda met kesempwal?

Sounkapikada limpoak Siohwa * Koht me ketin koasoanehdi soangen kerenpene wet nanpwungen nohno men oh seri men. Nanmwarki Depit nda me Koht me ketin apwahpwalih ih ni eh “ipwidi” oh kin sinsile ih nan pehn eh nohno. E kapakapki: “I likih komwi sang ni ei ipwidi, oh komwi kin wia ei Koht ahnsou koaros.”​—Melkahka 22:9, 10.

MEDEMEDEWE: Ma Koht ketin kapikada koasoandi kapwuriamwei ehu me kin kahrehiong nohno men en uhdahn tetehk nah serio ni keneinei oh mwekidki anahn en serio, e sou pwung en medewe me Koht pil kin ketin nsenohki dahme kin wiawihong emenemen kitail, “sapwellimen Koht seri”?​—Wiewia 17:29.

DAHME PAIPEL PADAHKIHONG KITAIL DUWEN SAPWELLIMEN KOHT EPWEL MWAHU

Sises Krais, me mwahngih Sounkapikadao laudsang koaros, ketin padahngki: “Kisin menpihr riemen kin netila ni sent mwaramwer ehu, kaidehn? Ahpw sohte emen rehra kin pwupwudi nanpwel me Samamwailo sohte ketin mwahngih. Ahpw pitenmoangamwail kan koaros pil wadawadedi. Eri kumwail dehr masak; pwe kumwail kesempwal sang kisin menpihr tohto.”​—Madiu 10:29-31.

Malaulau kitail me kin tehk menpihr koaros me kitail kin kilang, de pil tehk ni emen rehrail kin pwupwudi nanpwel. Ahpw Samatail nanleng kin tetehk emenemen irail koaros! Oh menpihr kan​—de ma pil menpihr tohto—​sohte kesempwal sang aramas. Eri iren mehn kasukuhlo me sansal: Ken “dehr masak” ma Koht sohte ketin tehk uhk. Pwe e kin ketin uhdahn nsenohki dahme kin wiewiawihong uhk!

Koht kin ketin nsenohki mehlel dahme kin wiawihong kitail oh kin ketin tetehk kitail ni limpoak

Iren Paipel kan kamehlelehiong kitail

  • “KAUN-O ketin mwahngih dahme kin wiawi wasa koaros; e kin ketin mwasamwasahn kitail ma kitail kin wia me mwahu de me suwed.”​—LEPIN PADAHK 15:3.

  • “KAUN-O kin ketin sinsile me pwung kan oh kin ketin karonge ar likwer kan.”​—MELKAHKA 34:15.

  • “I pahn nsenamwahu oh pereperen pwehki sapwellimomwi limpoak poatopoat. Komw kin ketin mahsanih ei lokolok; komw pil ketin mwahngih ei apwal.”​—MELKAHKA 31:7.

“I PEHM ME SIOHWA SOHTE KETIN POAKOHNG IE”

Mie mehkot kak wekila nan atail mour ma kitail ese me Koht kin ketin nsenohki mehlel dahme kin wiawihong kitail oh ma e kin ketin tetehk kitail ni limpoak? Ei e uhdahn kak, duwehte me Hannah, * sang England, koasoia:

“Pak tohto I kin pehm me Siohwa sohte kin ketin poakohng ie oh me ei kapakap kan sohte kin pasapengla. I kin medewe met pwehki ei sohte pwoson. Oh I pehm me Koht ketin kaloke ie de pohnsehseiehla pwehki ei sohte kesempwal. I pehm me Koht sohte ketin nsenohki.”

Ahpw Hannah solahr peikasalki me Siohwa ketin nsenohki oh poakohng. Dahme wekidala eh pepehm? E koasoia: “E ekisekis wekila. I tamanda ehu padahk en Paipel sounpar tohto samwalahro duwen sapwellimen Sises meirong en pweinen pweipwei sapahl me uhdahn kamwakid ie laud, oh sewese ie I en kamehlele sapwellimen Siohwa limpoak. Oh ni ei kapakap kan eh kin pasapengla, I kin kalapw sengiseng pwehki ei wehwehkihda me Siohwa uhdahn ketin poakohng ie. Pil sang ni ei onopki Paipel oh towehda mihting, I kin kalaudehla ei esehla duwen Siohwa, soangen Koht dahmen ih, oh mwomwen sapwellime pepehm ong kitail. Met I kilang ni sansal sapwellimen Siohwa utuht oh limpoak ong kitail koaros, oh eh kin ketin kupwurki apwalih emenemen kitail.”

Dahme Hannah koasoia kin wia mehn kangoang ong kitail. Ahpw ia duwen omw kak kamehlele me Koht ketin wehwehki oh tamataman omw pepehm kan? Kitail pahn tehkpene peidek wet nan oaralap en mwurin met.

^ par. 3 Ekei nohno kan kin lokolongki soangen soumwahu ehu me kin wiawihong lih akan mwurin ar neitik (postpartum depression). Soangen nohno pwukat kin apwalki patehng neirail seri kan. Ahpw ren dehr kapwopwohneki pein irail. Ripoht sang palien roson en madamadau nan Amerika (U.S. National Institute of Mental Health) kasalehda me soumwahu wet “kakete kohsang soahng kan nan paliwar oh pepehm . . . ahpw sohte kin wiawi pwehki dahme nohno men kin wia de sohte kin wia.” Pwehn kalaudehla omw ese duwen ire wet, menlau kilang oaralap “Understanding Postpartum Depression” nan Awake! June 8, 2003 ni lokaiahn wai.

^ par. 5 Siohwa iei mwaren Koht me sansalda nan Paipel.​—Rom 10:13.

^ par. 15 Ekei eden aramas akan nan ire pwukat kaidehn uhdahn adarail.