Nunarsuaq qanoq aarlerinartorsiortigaa?

Illit qanoq isumaqarpit?

Siunissami qaninnerusumi nunarsuarmi pissutsit

(a) pitsaanerulissappat?

(b) taamaaginnassappat?

(c) ajornerulissappat?

SIUNISSAMUT isumalluarniarsarivit? Tamanna iluaqutissartarpassuaqarsinnaavoq. Misissuinerni erserpoq inuit isumalluartut inuunerminni allanit ingerlalluarnerusartut. Allaat sivisunerusumik misissuinermi erserpoq angutit isumalluartut uummalluuteqalertarnerat angutit inuunermut isumalluanngitsut uummalluuteqalertarnerannit qaqutigoornerusoq. Tamanna ukiut hundredit arlallit matuma siorna Biibilimi oqaatigineqartunut ukununnga naapertuuppoq: „Uummatikkut nuannaarneq peqqinnartuuvoq, nikallunganerulli saarngit isseerutitittarpai.“ — Ussatit 17:22.

Inuppassuilli ilisimatuut assigiinngitsut nunarsuup siunissaa pillugu oqaasii tusaraangamikkit nuannaartuarnissaq isumalluartuarnissarlu sapernartittarpaat. Aarlerisaarutit tusagassiuutitigut tutsiuttartut ilamininngui ukuupput.

Nunarsuaq aarlerinartorsiortoq

2002-mi Stockholm Environment Institutep ataqqisaasup mianersoqqussutigaa aningaasarsiornikkut ineriartorneq manna tikillugu ingerlanermisut ingerlaannarpat, tamanna „nunarsuup silaannartaanik pinngortitamilu ataqatigiinnernik allannguerujussuartunik pisoqarneranik“  kinguneqarnissaa ilimanartoq. Nalunaarusiami allassimavortaaq nunarsuaq tamakkerlugu piitsuuneq, naapertuilluanngitsoqartuarnera kiisalu pinngortitap tunniussinnaasai sinnerlugit atuineq inuiaqatigiit „avatangiisitigut, innuttaaqatigiinnikkut isumannaassutsikkullu malittuinnarnik ajornartorsiorujussualernerannik“ kinguneqarsinnaasut.

2005-imi Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarusiaq Millennium Ecosystem Assessment Synthesis Report tamanut saqqummiuppaat. Nalunaarusiaq tamanna ukiuni sisamani pinngortitami ataqatigiinnermik misissueqqissaarnermik tunngaveqarpoq. Misissuineq tamanna ilisimatuunit 1360-it sinnerlugit amerlassusilinnit nunanit 95-ineersunit peqataaffigineqarpoq, nalunaarusiamilu sakkortuumik aarlerisaarutigineqarpoq pinngortitarsuaq inuit iliuusiinit ima akornuserneqarsimatigisoq kinguaariinngortussat ataannarnissaat qularnarsilluni. Nalunaarusiami allassimavoq ajunaarnersuaq pinngitsoortinneqassappat „politikkikkut allannguerujussuartoqartariaqassasoq, kiisalu nutaanik aaqqissuussisoqartariaqarluni suleriaatsillu allat atorneqalertariaqarlutik, tamakkuali tamarmik suli aallartisarneqanngillat“.

Anna Tibaijuka, FN-ip ineqarnermut sanaartornermullu pilersaarusiaanik suliarinninnermi siulittaasoq (UN-Habitat), ilisimatuut amerliartuinnartut isumaqatigisaannik ima oqaaseqarpoq: „Manna tikillugu ingerlanitsitut ingerlaannarutta siunissaq taartorujussuussaaq.“

Isumalluarnissamut pissutissaasoq

Jehovap Nalunaajaasuisa, atuagassiamik matuminnga saqqummersitsisut, aamma upperaat pisussat misinnangaartut nunarsuarmi pissutsinik qanittukkut allannguiumaarnerat. Qularutiginngilaalli pisussat taakkua nunarsuarmut ajunaarutaanatik pissutsit aatsaat taama nuannertigisut atuutilernissaannik kinguneqarumaartut. Sooq taama isumalluartigaat? Neriorsuutit Guutip oqaasiani Biibilimiittut upperigamikkit. Neriorsuutit taakkua ilaat imaappoq: „Iluanngitsoq erniinnaq peeruttussaavoq, inaani takuniaraluarukku peerutereersimassaaq. Kisianni qanilaartut nuna kingornutissavaat pilluangaarnertillu nuannaarutigissallugu.“ — Tussiaat 37:10, 11.

Taamatut neriuuteqarneq piviusorsiornerua? Akitinnak manna eqqarsaatigeriaruk: Ukiut tusindilippassuit matuma siorna Biibilimi siulittuutigineqarpoq inuit nunarsuarlu ajornartorsiuterpassuarnik ullumikkut misigisatsinnik naalliuuteqarumaartut. Biibilimi allassimaffiit allaaserisami tulliuttumi issuarneqartut nammineq atuakkit ullumikkullu silarsuarmi pisartunut takusinnaasannut sanilliullugit. Taamaalioruit Biibilimi siulittuutigineqartut ilumoornerat upperinerulissavat.