Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

KANSIAIHE

Miten käyttää aika viisaasti?

Miten käyttää aika viisaasti?

”Kunpa minulla olisi enemmän aikaa!” Oletko sanonut usein näin? Jossain mielessä aika tekee kaikista ihmisistä tasa-arvoisia, koska rikkailla ja vaikutusvaltaisilla ei ole enempää aikaa kuin köyhillä ja alhaisillakaan. Eivät rikkaat eivätkä köyhät pysty myöskään tallettamaan aikaa. Kun se on mennyt, se on mennyt iäksi. Siksi on järkevää olla tuhlaamatta aikaa. Seuraavassa tarkastellaan neljää keinoa, jotka ovat auttaneet monia käyttämään aikansa viisaasti.

Keino 1: Ole järjestyksellinen

Laadi tärkeysjärjestys. Raamatussa neuvotaan ”varmistautumaan tärkeämmistä asioista” (Filippiläisille 1:10). Tee lista asioista, jotka ovat tärkeitä tai kiireellisiä tai molempia. Muista kuitenkin, että se, mikä on tärkeää – esimerkiksi ruokakaupassa käynti – ei ole välttämättä kiireellistä. Toisaalta jokin, mikä voi vaikuttaa kiireelliseltä – esimerkiksi se, että ehtii television ääreen ennen lempiohjelmansa alkua – ei ehkä ole tärkeää. *

Suunnittele. ”Jos kirves on tylsä eikä sen terää tahkota, tarvitaan enemmän voimaa. On hyödyllistä soveltaa viisaus käytäntöön”, sanotaan Saarnaajan 10:10:ssä (Kirkkoraamattu 1992). Mitä tästä voidaan oppia? Voimme ikään kuin teroittaa kirveen suunnittelemalla asioita etukäteen, niin että pystymme käyttämään ajan mahdollisimman tehokkaasti. Siirrä epäolennaisia töitä myöhemmäksi tai jätä ne kokonaan tekemättä, jotta niihin ei suotta kuluisi aikaa ja voimia. Jos sinulle jää jonkin työn tehtyäsi ylimääräistä aikaa, tartu johonkin sellaiseen työhön, jonka olit aikonut tehdä myöhemmin. Ajattelemalla asioita etukäteen voit lisätä tuottavuutta, aivan kuin työmies, joka teroittaa kirveensä.

Yksinkertaista elämääsi. Opettele sanomaan ”ei” asioille, jotka eivät ole tärkeitä tai joihin vain tuhraantuu aikaa. Liian monet tehtävät ja tapaamiset voivat tarpeettomasti lisätä stressiä ja vähentää iloa.

Keino 2: Vältä aikavarkaita

Vitkastelu ja päättämättömyys. ”Joka tuulta tarkkailee, ei kylvä, ja joka pilviä katselee, ei korjaa.” (Saarnaaja 11:4.) Mikä opetus tähän raamatunkohtaan sisältyy? Vitkastelu johtaa siihen, että aikaa haaskaantuu ja tuottavuus kärsii. Maanviljelijä, joka jää odottamaan täydellisiä olosuhteita, ei ehkä kylvä lainkaan tai ei korjaa satoaan. Vastaavasti meistä voi tulla päättämättömiä, jos annamme elämän epävarmuuden vaikuttaa liikaa itseemme. Voisimme myös ajatella, että meidän on ennen jonkin ratkaisun tekoa saatava tietoomme kaikki mahdolliset yksityiskohdat. On totta, että tärkeät ratkaisut vaativat tutkimista ja harkitsemista. Sananlaskujen 14:15:ssä sanotaan, että ”terävänäköinen harkitsee askeleitaan”. Tosiasia kuitenkin on, että moniin ratkaisuihin liittyy joitakin epävarmuustekijöitä (Saarnaaja 11:6).

Täydellisyyden tavoittelu. ”Ylhäältä [Jumalalta] tuleva viisaus on – – järkevä”, sanotaan Jaakobin kirjeen 3:17:ssä. Korkeaan tasoon pyrkiminen on tietenkin kiitettävää. Joskus riman asettaminen liian korkealle voi kuitenkin johtaa pettymykseen tai epäonnistumiseen. Esimerkiksi vierasta kieltä opettelevan täytyy hyväksyä se, että hän tekee virheitä, ja muistaa, että niistä voi oppia. Täydellisyyden tavoittelijaa luultavasti kuitenkin hirvittäisi pelkkä ajatuskin siitä, että hän sanoisi jotain väärin. Tämä jarruttaisi hänen edistymistään. Miten paljon parempi onkaan olla vaatimatta itseltään liikaa! Sananlaskujen 11:2 sanoo: ”Viisaus on vaatimattomien parissa.” Vaatimaton ja nöyrä ihminen ei myöskään ota itseään liian vakavasti vaan osaa nauraa itselleen.

”Kun ostat jotain, et todellisuudessa maksa sitä rahalla vaan ajalla.” (What to Do Between Birth and Death)

Keino 3: Ole tasapainoinen ja realistinen

Pidä työ ja rentoutuminen tasapainossa. ”Parempi on kourallinen lepoa kuin kahmalollinen kovaa työtä ja tuulen tavoittelua.” (Saarnaaja 4:6.) Työnarkomaanit eivät useinkaan pysty nauttimaan ”kovan työnsä” hedelmistä. Työ yksinkertaisesti vie heidän kaiken aikansa ja voimansa. Laiskat puolestaan valitsevat ”kourallisen” sijasta ”kahmalollisen” lepoa ja tuhlaavat kallista aikaa. Raamattu kannustaa olemaan tasapainoinen: työskentelemään kovasti ja nauttimaan työn tuloksista. Siitä koituva ilo on ”Jumalan lahja” (Saarnaaja 5:19).

Älä tingi unesta. ”Rauhassa tahdon käydä levolle ja myös nukun”, sanoi eräs raamatunkirjoittaja (Psalmit 4:8). Useimmat aikuiset tarvitsevat noin kahdeksan tunnin yöunen, jotta he olisivat parhaassa vireessä fyysisesti, henkisesti ja älyllisesti. Nukkuminen on järkevää ajankäyttöä, koska se parantaa keskittymiskykyä ja muistia ja edistää siten oppimista. Univaje puolestaan haittaa oppimista ja altistaa onnettomuuksille ja virheille sekä aiheuttaa ärtyisyyttä.

Aseta realistisia tavoitteita. ”Minkä silmä jo näkee, on parempi kuin se, mitä mieli havittelee.” (Saarnaaja 6:9, Kirkkoraamattu 1992.) Mikä on tämän ajatuksen ydin? Viisas ihminen ei anna pelkkien halujen hallita elämäänsä, etenkään sellaisten halujen, joiden toteutuminen on epärealistista tai mahdotonta. Nokkela mainonta tai helppo luotto ei siksi saa häntä ansaan. Hän oppii tyytymään siihen, ”minkä silmä jo näkee” eli mikä on hänelle mahdollista.

Keino 4: Anna hyvien arvojen ohjata elämääsi

Mieti arvomaailmaasi. Arvosi auttavat sinua punnitsemaan, mikä on hyvää, tärkeää ja hyödyllistä. Jos elämäsi olisi nuoli, arvosi ohjaisivat sitä. Hyvät arvot auttavat panemaan asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen ja käyttämään jokaisen tunnin ja päivän mahdollisimman hyvin. Mistä löytää tällaisia arvoja? Monet kääntyvät Raamatun puoleen, koska he ovat huomanneet sen sisältävän ylivertaista viisautta (Sananlaskut 2:6, 7).

Tee rakkaudesta tärkein arvosi. Rakkaus ”on täydellinen yhdysside”, sanotaan Kolossalaiskirjeen 3:14:ssä. Ilman rakkautta emme voi olla aidosti onnellisia emmekä tuntea turvallisuutta, varsinkaan perheessä. Ne jotka sivuuttavat tämän tosiasian ja keskittyvät elämässään esimerkiksi rahaan tai uraan, joutuvat kohtaamaan surua ja murhetta. Raamatussa rakkaus mainitaan satoja kertoja, ja se nostetaankin siinä hyvästä syystä ylevimmäksi arvoksi (1. Korinttilaisille 13:1–3; 1. Johanneksen kirje 4:8).

Varaa aikaa hengellisiin asioihin. Geoff-nimisellä miehellä oli rakastava vaimo, kaksi iloista lasta, hyviä ystäviä ja antoisa työ ensihoitajana. Työssään hän näki kuitenkin paljon kärsimystä ja kuolemaa. Hän mietti, tällaistako elämän on määrä olla. Eräänä päivänä hän luki Jehovan todistajien raamatullisia julkaisuja ja sai tyydyttävät vastaukset kysymyksiinsä.

Geoff kertoi lukemastaan vaimolleen ja lapsilleen, ja heidänkin kiinnostuksensa heräsi. Hengellisen elämäntavan valitseminen rikastutti perheen elämää ja auttoi heitä käyttämään aikansa paljon viisaammin. Tutkimalla Raamattua he saivat myös suurenmoisen toivon elää ikuisesti maailmassa, jossa ei ole kärsimystä ja jossa elämällä on tarkoitus (Ilmestys 21:3, 4).

Geoffin kokemus palauttaa mieleen Jeesuksen sanat: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan.” (Matteus 5:3.) Oletko sinä valmis varaamaan hiukan aikaa hengellisten tarpeittesi tyydyttämiseen? Jos toimit näin, saat varmasti viisautta, joka auttaa sinua käyttämään mahdollisimman hyvin paitsi jokaisen päivän myös koko elämän.

^ kpl 5 Ks. kirjoitus ”20 keinoa saada enemmän aikaa”, Herätkää! 4/2010.