Skip to content

Skip to table of contents

Ko e hā ʻa e hala ʻokú ke fokotuʻu ke muimui ai hoʻo fānaú?

KI HE MĀTUʻÁ

8: Faʻifaʻitakiʻanga

8: Faʻifaʻitakiʻanga

KO HONO ʻUHINGÁ

Ko e ngaahi mātuʻa ʻoku nau fokotuʻu ʻa e faʻifaʻitakiʻangá ʻoku nau moʻuiʻaki ʻa e meʻa ʻoku nau akoʻí. Ko e fakatātaá, heʻikai te ke ʻamanekina ke lea moʻoni ho fohá kapau ʻokú ne fanongo atu ʻokú ke pehē, “Tala ange ki ai ʻoku ʻikai ke u ʻi ʻapí ni,” ʻi he taimi ʻoku ʻikai te ke loto ai ke talanoa ki ha taha ʻi he matapaá.

“ʻOku ʻi ai ʻa e lea anga-maheni ʻoku pehē, ‘Fai pē ʻa e meʻa ʻoku ou tala atú, kae ʻikai ko e meʻa ʻoku ou faí.’ Ka ʻoku ʻikai ke ngāue ʻa e founga ia ko iá ʻi he fānaú. ʻOku nau hangē ha konga ulapa ʻokú ne mimisi ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku tau leaʻaki mo faí, pea te nau tala mai ʻa e taimi ʻoku ʻikai ke fehoanaki ai ʻetau faʻifaʻitakiʻangá mo e meʻa ʻoku tau feinga ke akoʻi ange kiate kinautolú.”​—David.

TEFITOʻI MOʻONI FAKATOHITAPU: “ʻOkú ke malanga ʻo pehē, ‘ʻOua ʻe kaihaʻa,’ ko e hā leva ʻokú ke kaihaʻa ai koé?”​—Loma 2:21.

ʻUHINGA ʻOKU MAHUʻINGA AÍ

Ko e fānaú naʻa mo e kau taʻu hongofulu tupú, ʻoku tākiekina lahi ange kinautolu ʻe heʻenau ngaahi mātuʻá ʻi ha toe taha​—kau ai honau toʻumeʻá. ʻOku ʻuhinga iá ʻokú ke ʻi he tuʻunga lelei taha ke tataki hoʻo fānaú ʻi he founga totonú​—ka kuo pau foki ke ke moʻuiʻaki ʻa e meʻa ʻokú ke akoʻí.

“ʻE lava ke ma toutou tala ange tuʻo teau ha meʻa ki heʻema kiʻi tamá pea fifili pe ʻoku fanongo mai, ka ʻi he taimi pē ʻe taha ʻoku ʻikai ke ma fai ai ki heʻema leá, te ne fakatokangaʻi ia. ʻOku tokangataha ʻa e fānaú ki he meʻa kotoa ʻoku tau faí, naʻa mo e taimi ʻoku tau fakakaukau ai ʻoku ʻikai ke nau peheé.”​—Nicole.

TEFITOʻI MOʻONI FAKATOHITAPU: “Ka ko e poto ʻoku mei ʻolungá [ʻoku] . . . ʻikai ke mālualoi.”​—Sēmisi 3:17.

MEʻA ʻE LAVA KE KE FAÍ

Sivisiviʻi hoʻo ngaahi tuʻungá tonu. Ko e hā ʻa e faʻahinga fakafiefia ʻokú ke sio aí? ʻOku fēfē hoʻo fakafeangai ki ho hoá mo e fānaú? Ko e ngaahi kaumeʻa fēfē ʻokú ke maʻú? ʻOkú ke faʻa fakakaukau ki he fiemaʻu ʻa e niʻihi kehé? Ko hono ʻai mahinó, ko e faʻahinga tokotaha koe ʻokú ke loto ke hoko ki ai hoʻo fānaú?

“Ko au mo hoku husepānití ʻoku ʻikai ke ma kounaʻi ʻema fānaú ke nau muimui ki ha tuʻunga ʻoku ʻikai te ma moʻuiʻaki.”​—Christine.

Kole fakamolemole ki hoʻo fehālaakí. ʻOku ʻosi ʻiloʻi ʻe hoʻo fānaú ʻokú ke taʻehaohaoa. ʻI hoʻo pehē, “kātaki fakamolemole” ʻi he taimi feʻungamālié​—fakatouʻosi ki ho hoá mo hoʻo fānaú​—ʻokú ke ʻoatu ai ha lēsoni mahuʻinga ʻi he faitotonú mo e anga-fakatōkilaló.

“ʻOku fiemaʻu ʻe he fānaú ke fanongo mai ʻoku tau fakahaaʻi ʻetau fehālaakí pea kole fakamolemole fekauʻaki mo ia. Kapau heʻikai, te nau ako pē ke fūfuuʻi ʻenau fehālaakí.”​—Robin.

“ʻI he tuʻunga ko ha mātuʻa, ʻoku tau maʻu ʻa e tākiekina lahi taha ki heʻetau fānaú pea ko ʻetau faʻifaʻitakiʻangá ʻa e meʻangāue lelei taha ʻoku tau maʻú he ʻoku nau sio maʻu pē ki ai. Ko e founga moʻui ʻa e mātuʻá ʻa e meʻa te ne akoʻi ʻa e fānaú he taimi kotoa.”​—Wendell.