Lophoommohu Finilaandete gobbara, Taampere yinanni katamira qaccete noo qooxeessiraati; qooxeessu haqqe woˈmitinohonna luulu nookkiho. Mininke manni ammaˈnote hakkeeshshi geeshsha ikka hoogirono, rosonna dancha amanyoote kayinni naadanno. Amaˈya Jarmanete ilantinote; hakko daafira, shiimu heeˈre akaakkaˈya heedhannowa Galchimi Jarmane haˈreemmo woyiti no.

 Anjenni hanafe ispoorte baxeemmo. Shiimu noommo waro baalanta ispoorte godoˈleemmo; 14 diro meddi yiieta kayinni, teenisete godoˈle roorsiˈrummo. Tonaa lee diro ikkieta, barrunni lame woy sase hige qajeela hanafummo; qajeelsannoe manchi ledo barra lame hige rosiisiˈrummo gedensaanni, hawarro umiˈyanni rosiisiˈreemmo. Godoˈlete gari lowo geeshsha dhagge ikkannoe; qoleno teenise godoˈlaˈya surreˈyanna bisiˈya guunte layiˈrate kaaˈlitannoe. Jaallaˈya ledo yanna sayisanna sae sae biira aga baxeemmoha ikkirono, jingilli assitanno xagga diadheemmo; woy ago quwa sae diageemmo. Ane diinagge teenisete godoˈleeti; heeshshoˈya giddo ise roorinori dino.

 Tonaa lamala diro ikkieta, ATP yinanni dirijjite qixxeessitino godoˈlera eˈˈe godoˈla hanafummo. a Duucha hige qeeloommo daafira, gobbate deerrinni maccaha ikkummo. Lemiina lame diro ikkieta, alamete deerrinni teenisete godoˈlera egennantinori 50 manni wido ikkummo.

 Lowo diro, alamete aana addi addi bayicho haˈre teenisete godoˈle godoˈlanni keeshshoommo. Haˈroommowa mitowa, dhagge ikkanno bayicho daaˈˈatoommo; kayinni alamete aana duuchankawa nooha batinye qarra laoommo; kuri giddo gamu jaddote, jingilli assitanno xagga adhatenna qooxeessu daafamaati. Lawishshaho, Ameerikaho heeˈne mite katamma haˈnoommowa, mitu qooxeessi jaddo batidhinoha ikkino daafira marreemmokki gede hoolloonninke. Kuri baalunkuri dadillisinoe. Qoleno, baxeemmo looso loosanni noommoha ikkirono, giddoˈya harshammi diyitino.

 Hatte yannara, jaalaˈya Saana Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffe no. Ammaˈnote coye baxase dhagge ikkituerono, xiinxallitannota kayinni digiwoommo. Hakkiinni 1990nni ise adhummo; aane noo diro ise cuuante Yihowa Farciˈraasincho ikkitu. Ani kayinni Maganu noota ammaneemmoha ikkirono, ammaˈnote coye hakkeeshshi geeshsha dibooneemmo. Jarmanete gobbati ahaaheˈya Qullaawa Maxaafa duucha higge nabbabbannoti qulli yitannoe; isinni ise huuccatto assiˈreemmo gara rosiissinoe.

 Mitto barra Saana ledo, Yihowa Farciˈraasine ikkino minaanninna minaama qae haˈnummo; minaanni suˈmi Kaariiti. Isi maroommo widoonni, ‘goofimarchu barrire’ kultannota Qullaawu Maxaafi masaalo leellishie. (2 Ximootewoosi 3:1-5) Tini masaalo alamete aana bunshe togo batidhinohu mayiraatiro kultanno; tenne huwatummoti lowo geeshsha dhagge assiˈrummo. Hakko barra, ammaˈnote daafira hakkeeshshi geeshsha dihasaamboommo. Hakko barrinni hanafe kayinni, Kaari ledo Qullaawu Maxaafire hasaawa hanafummo; roseemmo coyino ammansiisie. Yanna hooggannoe daafiranna duucha woyite doogo haˈreemmo daafira, ganyine xaada didandiinoommo. Ikkirono Kaari hexxo dimudhino. Xiinxallisannoe woyite xaˈmeemmo xaˈmora sokka borreesse dawaro qolannoe. Huluullitannoete jajjabba xaˈmo baalantera Qullaawu Maxaafinni ammansiissanno dawaro afiˈrummo; gale hosanni Qullaawu Maxaafita qara sokka huwatummo; hattino: Maganu Gashshooti Maganu hedo woˈmitanno gede assannota wodanchummo. Maganu suˈmi Yihowa ikkinota afaˈyanna isi ninkera yee assinore huwataˈya lowo geeshsha hagiirsiissinoe. (Faarso 83:18) Duuchunkurinni roore dhagge ikkitinoeti, Maganu qixxeessinote wodote kakkalooti. Maganu wodote kakkalo qixxeessinohu mulla higge harunsate woy seera wonshate yee ikkikkinni manna baxanno daafiraati. (Yohaannisi 3:16) Qoleno Maganu jaala ikkanna keeru woˈmino gannatera hegerera heeˈra dandeemmota huwatoommo. (Yaiqoobi 4:8) Hakko daafira, “Konni baalunku coyira galatu nooeta leellisha dandeemmohu hiittoonniiti?” yee heda hanafummo.

 Heeˈreemmo heeshsho daafira seekke hedummo. Roore hagiirraamo assitannoti aa ikkitinota Qullaawu Maxaafinni rosoommo daafira, rosoommo halaale wolootaho kulate hedummo. (Soqqamaasinete Looso 20:35) Teenisete godoˈlera qajeeloommoha ikkoommo daafira, godoˈlete yee diru dirunku mito 200 barra qaetenni wolewa haˈreemmo. Maateˈyano wolu baalunkurinni roore ane diinagge qinaabbanno gede kaaˈlate lowo geeshsha sharrantanno. Konni daafira heeshshoˈya biddi assiˈra hasiissannoeta huwatummo.

 Lowo deerra massitannoe ispoorte ammaˈnote yee aguraˈya, lowo mannira adhama hooggara dandiitannota afoommo. Ikkollana Yihowa albinni roore afanna hegere heeshsho hexxo, teenise godoˈle afiˈreemmo baˈraaˈri baalunkunni lowo geeshsha roortanno; hakko daafira, agure fula diqarrissinoe. Wolootu yitannore macciishsha dihasiˈroommo; tini ani gudeemmo hajooti. Hakkawoyite lowo geeshsha kaaˈlinoe qummeeshshi Faarso 118:6te; togo yitanno: “Kaaliiqi [“Yihowa,” Haaro Alame Tiro] ledoˈya heeˈre kaaˈlannoe daafira, diwaajjeemmo; mannu assannoeri dino.”

 Hatte taaera, mite dirijjitta lowo woxe afiˈnanni godoˈlera eate furma ganeemmo gede koyissinoe; tennera sumuu yoommoro, mittoreno yaadummokki lowo diro godoˈla dandeemmo. Ani kayinni wodanaˈya mitto assiˈre kaoommo daafira, koyishshansa diadhoommo; qoleno yannate gedensaanni ATP qixxeessitanno godoˈle godoˈla facci asse agurummo. Qullaawa Maxaafa xiinxallanni keeshshummo gedensaanni, Maaja 2, 1994nni cuuame Yihowa Farciˈraasincho ikkoommo.

 Maganu daafira heda hanafoommohu heeshshoˈya giddo dadillisanno coyi iilleennae diˈˈikkino. Qoleno halaale hasiˈre afiˈroommoha diˈˈikkino. Hakkawoyite heeshshoˈya qinaabbinote yee hedeemmo daafira, wolere dihalchoommo. Ikkollana, hedeweelcho Qullaawu Maxaafi halaale afummo; qoleno ani afoommotenni roortino heeshsho noota huwatummo, hattono hedoommokkita lowo geeshsha woyyitino heeshsho heeˈra hanafummo! Maatenke lowo baxillinna mittimma noota ikkitino. Sase labballu oosoˈya ispoortetenni ikkikkinni ammanatenni ane faale hadhino daafira tashshi yiinoe.

 Teenise godoˈla xaano baxeemmo. Saˈu dirra giddo, teenisete godoˈle ledo xaadooshshe afiˈrino looso loose heeshshote hasiisannore afiˈreemmo; lawishshaho, mitte teenisete gaamo qajeelseemmo, hattono murricha ikke looseemmo. Ikkollana, xa heeshshoˈya giddo qaru coyi ispoorte diˈˈikkitino. Alba, teenisete godoˈlera dandooˈya roore woyyeessiˈrate lamalate kiiro lowo saate qajeeleemmo. Xa kayinni, woˈma yanna sawaakicha ikkoommo daafira, wolootuno ane heeshsho biddi assinoha Qullaawu Maxaafi biddishsha rossannonna harunsitanno gede kaaˈleemmo; tini lowo geeshsha hagiirsiissannoe. Maganu Yihowa ledo nooe jaalooma balaxisiisaˈyanna albillitte woyyitino yanna daggannota kultanno hexxoˈya mannaho kulate diinaggaawaˈya taalle nookki hagiirre afiˈreemmo gede assitinoe.—1 Ximootewoosi 6:19.