Kichay leenaykipaq

¿Askhachu Diospa sutin?

¿Askhachu Diospa sutin?

¿Imaninmi Biblia?

 Diospa sutinqa ch’ullallan. Hebreo rimaypiqa kay letrakunawanmi qelqakurqan יהוה, quechua simipitaq “Jehová” nispa qelqakun. a Profeta Isaiaswanmi Diosqa willachirqan: “Noqan Jehová Dios kani. Chaymi sutiy”, nispa (Isaías 42:8, La Biblia. Traducción del Nuevo Mundo [TNM]). Diospa sutinqa 7.000 kutita jinan Bibliamanta ñaupa copiakunapi rijurin, chhaytukuyqa manan Diosta jatunchanapaq ima simipas rijurinchu, nitaq jujkunaq sutinpas. b

¿Kanchu Jehová Diospa juj sutinkuna?

 Bibliapiqa willawanchismi Diospa sutinqa ch’ullalla kasqanta, Ichaqa kallantaqmi Diospa titulonkuna: “Señor”, “Dios” jujkunapas, wakinmanta yacharisun, chaykunan rikuchin imaynachus Jehová Dios kasqanta.

Diosta nikullantaq

Bibliapi rijurisqan

Imaninanmi

Alá

(Manan rijurinchu)

Alá nispan árabe simipi Diosta ninku. Chayqa manan Diospa sutinchu, aswanpas Dios ninankutan chaywanqa nishanku. Chaymi árabe simipipas wakin simikunapipas Bibliata t’ijraqkuna Diosmanta rimaspa Alá nispa qelqarqanku.

Alfa, Omega

Apocalipsis 1:8; 21:6; 22:13

Alfa nisqaqa griego simipi ñaupaq kaq letran, omega nisqataq último kaq letra. ¿Imaninanmi chay simikuna? Jehová Diosmi qallariypas tukukuypas, paypa ñaupantaqa manan tukuy atiyniyoq juj diosqa karqanchu, qhepamanpas manallataqmi kanqachu (Isaías 43:10).

Ancha jatun Dios

Salmos 47:2

Payqa ancha jatunmi, munayniyoq Dios.

Ancha jatun ruwaq

Salmos 149:2

Tukuy imaymanatan kamarqan (Apocalipsis 4:11).

Atiyniyoq Señor

Génesis 15:2

Atiyniyoqmi tukuytapas kamachinanpaq. Chay ninantan hebreo simipi ’Adhonái nin.

Celoso Dios

Éxodo 34:14

Diosqa manan munanchu juj dioskunaman k’umuykunanchista, payllata adorananchistan munan (Traducción del Nuevo Mundo [con referencias], willakuy).

Ch’uya Dios

Proverbios 9:10

Payqa santo Diosmi, payllan llapa kausaqkunamantapas aswan limpio aswan ch’uyapas.

Dios

Génesis 1:1

Chay simiqa adoranapaq kasqanmantan rimashan, jinallataq atiyniyoq kasqanmanta. Hebreo simipi ’Elohím nisqaqa Jehová Dios may jatunpuni, ancha respetanapaq kasqanmantan rimashan.

Dioskunaq Diosnin

Deuteronomio 10:17

Payqa munayniyoq Diosmi, idolokunaqa manan imapaschu ñaupaqenpiqa kanku (Isaías 2:8).

Ejercitokunata kamachiq Jehová Dios

Isaías 1:9; Romanos 9:29

Payqa janaq pachapi sinchi askha angelkunatan kamachin. Chay simikunaqa t’ijrakullanmantaqmi “janaq pacha ejercitokunata kamachiq SEÑOR”, nispa (Romanos 9:29, Nueva Traducción Viviente).

Kamaq

Isaías 40:28

Paymi tukuy imatapas kamarqan.

Kusisqa Dios

1 Timoteo 1:11

Payqa kusisqa kausaq Diosmi (Salmos 104:31).

Llut’aq

Isaías 64:8

Imaynan runaqa t’uruwan imaymanata ruwan, chhaynatan Diospas runakunata nacionkunatapas kamachiyta atin (Romanos 9:20, 21).

Mañakusqata uyariq

Salmos 65:2

Diosqa pay kikinmi llapa iñiyniyoq runakunaq mañakusqanta uyarin.

Michiq

Salmos 23:1

Serviqnin runakunatan cuidawanchis.

Ñoqan kani Ñoqaqa

Éxodo 3:14, Diospa Simin Qelqa

Chaywanqa manan “noqaqa kausaq Diosmi kani” nispallachu niwashanchis, aswanpas payqa imachus necesitakusqanmanmi tukunman munayniyta junt’ananpaq. Chay simikunaqa t’ijrakullanmantaqmi: “Noqaqa imachus munasqayman jinan kasaq”, nispa (Éxodo 3:14, Traducción del Nuevo Mundo [con referencias]; willakuy). Chaymi allinta entiendechiwanchis qatiqnin versiculopi Jehová Diospa sutin imaninanchus kasqanta (Éxodo 3:15).

Qaqa

Salmos 18:2, 46

Payqa imamantapas pakaykuwasunmi, salvaqninchistaqmi kanpas.

Rantiq, kacharichiq

Isaías 41:14

Diosqa juchanchismanta wañuymantawan kacharichiwananchispaqmi churin Jesusta kachamurqan noqanchisrayku wañunanpaq (Juan 3:16).

Salvaq

Isaías 45:21

Payqa ima llakimantapas, wañuymantapas librawaqninchis, salvawaqninchismi.

Señor

Salmos 135:5

Payqa dueñonchis patronninchismi; hebreo simipin ’Adhóhn, ’Adhoním nispa nikun.

Tayta

Mateo 6:9

Paymi kausay qoq.

Tukuy atiyniyoq

Génesis 17:1

Manan pipas pay jina kallpayoq atiyniyoqqa kanchu. Hebreo rimaypin ’El Schaddái simiqa “tukuy atiyniyoq Dios” ninanta nin, chayqa qanchis kutitan Bibliapi rijurin.

Tukuy munayniyoq

Daniel 7:18, 27

Payllan tukuy munayniyoq Dios.

Wiñay-wiñay rey

Apocalipsis 15:3

Payqa tukuyta kamachinanpaq atiyniyoqmi, wiñaypaqtaqmi kamachikunqapas.

Yachachiq

Isaías 30:20, 21

Chayqa “ancha allin yachachiq” nispan t’ijrakullantaq (Traducción del Nuevo Mundo [con referencias]). Diosqa allin kananchispaqmi yachachiwanchis pusariwanchispas (Isaías 48:17, 18).

Yuyaq runa

Daniel 7:9, 13, 22

Diospaqa manan qallariynin kanchu, wiñay tiempomantapachan kausan; manaraq pipas ni imapas kashaqtin (Salmos 90:2).

Wakin lugarkuna Diospa sutinta aparqanku

 Bibliapiqa willanmi wakin lugarkuna Diospa sutinta apasqankumanta, ichaqa manan chayraykuqa nisunmanchu “chaypas Diospa sutinmi” nispa.

Lugarkuna

Bibliapi rijurisqan

Imaninanmi

Jehová-nisí

Éxodo 17:15

“Jehová Diosmi señalaq sayaq postey” (La Palabra de Dios para Todos). Jehová Diospa muyuriqninpin llaqtanqa juñulla sayaykunkuman pakaykusqa kanankupaq, yanapayta chaskinankupaq ima (Éxodo 17:13-16).

Jehová-salom

Jueces 6:23, 24

Jehová Diosqa thaj kaymi.

Jehová-sama

Ezequiel 48:35, Reina-Valera

Jehová Diosmi chaypi kashan.

Jehová-yiré

Génesis 22:13, 14

Jehová Diosmi qonqa.

¿Imanaqtinmi Diospa sutinta yachananchis, wajakunanchispas?

  •   Diosqa anchatan munan sutinta respetananchista sutinmanta wajakunanchistapas, chaychá waranqa-waranqa kutitaraq Bibliapi sutinta qelqachirqan (Malaquías 1:11).

  •   Diospa Churin Jesucristopas askha kutipin rikuchirqan Diospa sutinqa importante kasqanta. Juj kutinpas Jehová Diosmanta mañakushaspan nirqan: “Sutiyki ch’uyapaq jap’isqa kachun”, nispa (Mateo 6:9; Juan 17:6).

  •   Diospa sutinta yachaspa, sutinmanta wajakuqkunaqa atinkumanmi Diospa amigon kayta (Salmos 9:10; Malaquías 3:16). Diosqa amigonkunamanmi prometen: “Munakuwantaq chayqa librasaqmi. Sutiyta reqsisqanraykun paytaqa waqaychasaq”, nispa (Salmos 91:14, TNM).

  •   Bibliapin nishan: “Ichaqa janaq pachapipas kay pachapipas askhan kan dios nisqakunaqa, arí, askhatan ninku dios nispa, señor nispapas”, nispa (1 Corintios 8:5, 6). Ichaqa Jehová sutiqa sut’itan rikuchishan sapallan cheqaq Dios kasqanta (Salmos 83:18).

a Hebreo simimanta wakin yachaqkunan Diospa sutinta t’ijranku “Yahweh” otaq “Yahvé” nispa.

b Jehová sutiqa pisi letrakunapin Jah nikullantaq, chayqa 50 kutita jinan Bibliapi rijurin. Ejemplopaq Aleluya simipin rijurin, chayqa “alabasqa kachun Jah” ninantan nin (Apocalipsis 19:1, Reina-Valera).