Ir al contenido

Ir al índice

¿Ima nintaj Biblia mundontinpi yaku pisiyashasqanmanta?

¿Ima nintaj Biblia mundontinpi yaku pisiyashasqanmanta?

 Tukuypis llimphu yakuta necesitanchej kausananchejpaj. Jinapis Organización de las Naciones Unidas nisqamanta secretario general António Guterres jinata nin: “Mayta yaku pisiyapushan, mundontinpitaj astawan yaku necesitakushan”, nispa. Jallpʼantinmanta may chhika runasqa mana llimphu yakuta conseguiyta atillankuchu.

Strdel/AFP via Getty Images

 ¿Maykʼajllapis yaku tukuyninchejpaj jinantin kanmanchu, chayri yakumanta pisisqallapunichu kasun? ¿Imatá Biblia nin?

Biblia nin yaku tukuypaj kananta

 Biblia nin tumpamantawan niña pimanpis yaku pisinawanchejta. Astawanpis tukuypaj may chhika llimphu yaku kanqa.

 Isaías 35:6, 7 nin: “Chʼin jallpʼasmanta yaku llojsimonqa, chʼaki pampaspipis yaku purirenqa. Chʼaki jallpʼaqa caña huecasniyoj qochaman tukonqa, tʼajra jallpʼapis yaku juturisniyoj jallpʼaman tukonqa”, nispa.

 ¿Chayta Bibliapi niwasqanchej juntʼakunmanpunichu? Chayta yachanapaj qhawarina imaynatachus Diosninchej kay jallpʼanchejta ruwasqanta.

¿Imatá Biblia nin jallpʼamanta, maymantachus yaku jamusqanmantawan?

 Bibliapi nin: “[Diosqa] jallpʼataqa mana qhasipajchu ruwarqa, manachayqa runas tiyakunankupaj”, nispa (Isaías 45:18).

 Diosqa jallpʼata ruwarqa chaypi kausay kananpaj. Kausay kanallanpajpunitaj yaku necesitakun. Chayrayku Diosqa mana yaku tukukunanpaj jina kay jallpʼanchejta ruwarqa.

 Bibliapi nin: “Diosqa yaku vausita pataman oqharin, chantá paraman tukuchin. Paraqa phuyusmanta jichʼakamun, tukuypaj yaku kananpaj”, nispa (Job 36:27, 28).

 Kay versiculosqa willariwanchej Diosninchejqa kay jallpʼata ruwasqanta yaku mana tukukunanpaj jina, chʼichi yakuspis llimphuchasqa kananpaj jina. Yakoqa jallpʼamanta, mar qochamantawan vausispa pataman oqharikun, chaypitaj phuyusman tukun, chaymantataj para jichʼakamun. Ajinamanta llimphu yakoqa tukuy runaspajpis animalespajpis kallanpuni (Eclesiastés 1:7; Amós 5:8).

 Bibliapi nin: “Maychus tiemponpi sumajta parachinpusqaykichej. Chajrasniykichejtaj sumajta poqonqa, fruta sachʼasniykichejpis sumajta poqollanqataj”, nispa (Levítico 26:4).

 Kay versiculopi nin jina, Diosqa ñaupa tiempo israelitasman nerqa chajrasninku sumajta poqonanpaj maychus tiemponpi parachinanta. Paykunaqa chajrata poqochisqankuwan kausakoj kanku. Diostaj yachan chajra poqonanpajqa maychus tiemponpipuni paramunan kasqanta.

 Diosqa israelitaspaj chaytapuni ruwarqa. Tumpamantawanpis ajinallatataj jallpʼantinpi maychus tiemponpi parachimonqa chajras poqonanpaj (Isaías 30:23). Jinapis chay tiempo chayamunankamaqa, ashkha lugarespi yaku pisiyallanqapuni. Yakutaj pisiyashan mana paramusqanrayku, waj imaspis kasqanrayku. Imatachus Dios ruwananmanta Bibliapi qhawarina.

¿Imastaj ruwakonqa yaku niña pisiyananpaj?

 Diosqa sutʼita Bibliapi willawanchej Gobiernonnejta kay jallpʼamanta tukuy llakiykunata chinkachinanta, jinallataj yaku pisisqantapis (Mateo 6:9, 10). Payqa cielopi uj gobiernota sayarichin, chay gobiernotaj tumpamantawan kay jallpʼata kamachimonqa (Daniel 2:44; Apocalipsis 11:15). Diospa Gobiernollan imatachus gobiernos mana ruwayta atinkuchu chayta ruwanqa. Imaschus yaku pisiyananpaj problemas kashan chayta chinkachenqa.

 Problema: Tiempo cambiasqanrayku, sinchʼitataj ruphamusqanrayku wakin lugarespi yakus chʼakipushan. Wakin lugarespitaj sinchʼita paramusqanrayku chayri mar qochaspi yakus astawan yapakusqanrayku inundaciones kashan.

 ¿Imatá Dios ruwanqa? Diospa Gobiernonpeqa tukuy contaminación llimphuchasqa kanqa, ajinamanta jallpʼanchejpi tiemponpi paramonqa, tukuy imapis maychus kananpi kanqa. Diosninchej niwanchej: “Tukuy imata mosojyachishani”, nispa (Apocalipsis 21:5). Tʼajra jallpʼaspi jinantin yaku kanqa, ajinamanta maypichus runas mana tiyakuyta atinchejchu chaypipis tiyakuyta atisun (Isaías 41:17-20). Diospa Gobiernonpeqa Jesús kamachishajtin niña sinchʼi paras, loco wayras kanqañachu. Chay jina llakiyta apamoj imasqa chinkachisqa kanqa.

 Jesusqa kay jallpʼapi kashaspa sinchʼi wayrata tiyaykucherqa. Ajinamanta rikucherqa Dios payman atiyta qosqanta (Marcos 4:39, 41). Jesucristo Diospa Gobiernonpi rey jina kamachishajtenqa, niña desastres naturales kanqachu. Runasqa mana manchikonqankuchu ima desastre naturalpis kananta, ni ima llakiyniyojtaj allin kusisqa kausakonqanku.

 Problema: Paykunallapi yuyaj runas, empresariospis qolqe ganayllapi yuyasqankurayku chʼichichashanku mayusta, jatuchaj qochasta, jallpʼa ukhupi kaj yakustapis. Ajinamanta llimphu yakoqa astawan astawan pisiyapushan.

 ¿Imatá Dios ruwanqa? Diosninchejqa kay jallpʼanchejta llimphuchanqa, jinallataj mayusta, jatuchaj qochasta, mar qochastapis chʼuwayachenqa. Kay jallpʼanchejqa uj kʼachitu paraisomanpuni tukonqa. Biblia niwanchej: “Chʼin jallpʼawan tʼajra jallpawanqa kusikonqanku, chʼaki pampapis kusikonqa, azafrán tʼika jinataj tʼikarenqa”, nispa (Isaías 35:1).

 ¿Imataj kanqa jallpʼata pierdechejkunawan, runa masinkuta mana khuyakojkunawanpis? Diosqa nin ‘jallpʼata pierdechejkunata tukuchinanta’ (Apocalipsis 11:18; Proverbios 2:21, 22).

 Problema: Runasqa yakuta usuchishanku. Usqhayllata gastarpasqankurayku jallpʼanchejpaj mana tiempo kanchu watejmanta yakuta rikhurichinanpaj.

 ¿Imatá Dios ruwanqa? Diospa Gobiernonpeqa kay jallpʼapi Diospa munaynin ruwakonqa, manataj paykunallapi yuyaj runaspa munayninkuchu (Mateo 6:9, 10). Diosqa Gobiernonnejta runasman tukuy imata sumajta yachachenqa. Isaías 11:9 nin: “Jallpʼaqa Jehová Diospa yachayninwan juntʼa kanqa”, nispa. a Runasqa Diospa yachayninwan juntʼa kasqankurayku, Diosta mayta munakusqankurayku, tukuy ima ruwasqantataj jatunpaj qhawasqankurayku sumajta cuidanqanku kay kʼachitu jallpʼanchejta, chaypi kaj imastapis.

  •    Astawan yachanaykipajqa “¿Imastataj Diospa Gobiernon ruwanqa?” nisqa yachaqanata leeriy.

  •    Imayna kʼachitumanpunichus jallpʼa tukuchisqa kananta yachanaykipaj Bibliapi Isaías 35 capitulota leeriy.

  •    Imapajchus Dios kay jallpʼata, runatapis ruwasqanmanta astawan yachanaykipajqa ¿Imapajtaj Dios jallpʼata ruwarqa? nisqa videota qhawariy.

a Diospa sutenqa Jehová (Salmo 83:18). “¿Pitaj Jehová?” nisqa yachaqanata leeriy.