Ir al contenido

Ir al índice

¿Yacharqankichu?

¿Yacharqankichu?

¿Jerusalenman judíos Pentecostés fiestaman 33 watapi rejkuna “kay pachapi kaj tukuy llajtasmanta[punichu]” karqanku?

Pentecostés 33 watapi mayqen calletachus astawan purej kanku chay

Hechos 2:5-11 versiculosqa Pentecostés fiestamanta parlan. Chantapis judío Filón sutiyoj runa qhelqallarqataj Jerusalenman 33 watapi Pentecostés fiestaman ashkha runas risqankumanta.

Filón qhelqarqa Jerusalenman rejkunamanta, ajinata: “Chakipi, barcopi ashkha runas tukuy ladomanta rej kanku, sapa fiestapaj”. Rey Herodes Agripa I nisqa, Romamanta kamachej Calígula nisqaman cartata apacherqa. Chay carta imatachus nisqanmantataj Filón parlarqa. Chantapis rey Herodes Agripa I nisqaqa Herodes el Grande nisqaj allchhin karqa. Chay cartapitaj Herodes Agripa I Jerusalenmanta, nerqa: “Jerusalén Diospa ajllakusqan llajta kasqanrayku [...] uj mama jina mana Judea llajtallapajchu astawanqa tukuy lugarespi tiyakoj judiospaj, pikunachus ashkha kutispi riporqanku waj lugaresman chaykunapaj”.

Agripaqa uj listata ruwarqa maykunapichus judíos llajtachakusqankumanta. Chaykuna kanku Mesopotamia, Asia, Egipto, Grecia, mar Mediterráneo nisqaj churusnin ima. Joachim Jeremias qhelqarqa: “Kay listapeqa mana nikunchu Jerusalenman viajasqankumanta, jinapis viajasqankutapuni yachakun imajtinchus judiosqa temploman rinankupuni karqa mana faltayta” (Deuteronomio 16:16).

¿Jerusalenpi fiestasman may chhika runas rejkuna maypitaj alojakoj kanku?

Jerusalenpi uj estanqueta tarikusqan

Jerusalén llajtapi sapa wata ruwakoj Pascua fiesta, Pentecostés fiesta, Chʼujllas fiesta ima. Ñaupa cristianospa tiemponkupeqa ashkha runas tukuy Israelmanta chay fiestasman rej kanku. Chantapis maypichus judíos tiyakoj kanku chay lugaresmantawan (Lucas 2:41, 42; Hechos 2:1, 5-11). Chay runasqa alojamientota maskʼakunanku karqa.

Wakin runasqa amigosninkuwan wajyachikoj kanku, wakintaj alojamientospi qhepakoj kanku. Wakinkunataj Jerusalén llajta ukhupi chayri llajta jawallapi qhepakoj kanku. Jesuspis alojakorqa Betania llajtitapi, chay llajtaqa Jerusalén qayllallapi kasharqa (Mateo 21:17).

Templo qayllapi wasispa cimientosninta estanquesniyojta taripakorqa. Yachakusqanman jina Jerusalenman rejkuna chay wasispi alojakoj kanku, estanquesninpitaj bañakoj kanku temploman rinankupaj. Uj qhelqasqapi nerqa sinagogamanta sacerdote Teódoto “chay wasita ruwasqanta forasteros Leyta leekunanpaj […] alojakunankupaj, estanquepitaj mayllakunankupaj”.