Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Teotlajtoltin tlen kema yonochiujkej

Teotlajtoltin tlen kema yonochiujkej

Ijkon ken yonoteneuj, tlen okijto teopixketl akin nemiya Delfos okikajkayauj Creso, niman okichiuj ika makitlanikan ijkuak okixnamik tekiuaj itech Persia. San ika, Biblia kijtoua se temojkatlachialti teotlajtojli tlen kema onochiuj ipan tekiuaj itech Persia, niman ijkon onochiuj ken yonoijtoka.

Kanaj 200 xiuitl ika tlakuitlapan ijkuak xikinotlatkitiayaj ueyikalpan Babilonia, teotlajtoketl Isaías akin hebreo katka okiteneuj itoka, Ciro, niman okijkuilo kenon kinotlatkitiskia. Yejuin opanok ijkuak xiuajnemiya yejon tekiuaj.

Isaías 44:24, 27, 28. “Yejuin tlen kijtoua Jehová [...] Akin kijlitika atl tlen melak uejkatlan: ‘Xuaki; niman nikinuatsas nochi moatenuan’; Akin kijtoua itech Ciro: ‘Yejua notlajpixkauj, niman yejua kichiuas nochi tlen nikneki’; niman akin kijtotika itech Jerusalén: ‘Oksejpa noyektlalis’, niman itech teopan: ‘Kitlaliliskej itsintepanuan’”.

Se ixtlamatki griego akin itoka Heródoto okijto ika Ciro okiojuitlali atentli Éufrates, tlen kiyeualouaya ueyikalpan Babilonia, niman ijkon oksekan mauiya. Pampa kuajli okinemili tlen kichiuas, ouel opanok inuan isoldados ipan atentli niman ijkon okalajkej ipan ueyikalpan. Ijkuak yokinotlatkitijka, Ciro okinmakixti judíos akin yokinuikakaj Babilonia niman okinkauili manokuepakan Jerusalén niman oksejpa makichijchiuatij kalpan, tlen ikipiaya 70 xiuitl ika yokixoxotonijkaj.

Isaías 45:1. “Yejuin tlen kijtoua Jehová itech itlapejpenijkauj, Ciro, akin ipan imayekma yonikajsik, niman ijkon kintlanis países, niman ijkon nejua nikinkixtilis tlen ika tlaixnamikij tekiuajkej, ixpan nikintlapos inpuertas, pampa inpuertas xtsatsaujtoskej”.

Persas okalajkej ipan ueyikalpan itech ome puertas tlen uejueyimej katkaj, pampa okimilkaujkej kintsakuaskej. Tla babilonios kimatiskiaj tlen Ciro kinemilijtoya kichiuas, kanaj kintsakuaskiaj nochi puertas tlen onkatkaj itech atentli. San ika, pampa xokichiujkej, kalpan xok itlaj kipaleuijtoya.

Yejuin san se neskayotl itech miyek okseki teotlajtoltin tlen tikinnextiaj ipan Biblia niman yonochiujkej ijkon ken kijtouaya. a Tlen kijtouaj tlaltikpakchanejkej ika nochiuas tlayekapan, miyekpa ualeua itech tajtsitsintin akin xmelajkej, san ika, teotlajtoltin tlen kijtoua Biblia ualeua itech toTajtsin akin melauak, akin sa no yejua kinoijtouilia “Akin kijtoua ijkuak nochi ouajpeuj kenon tlamis, niman melak youejkauj okijto tlemach tlen ok xnochiua” (Isaías 46:10).

Jehová san yejua uelis kijtos itlaj ken yejuin, pampa yejua toTajtsin akin melauak. Kuajli nesi ika itoka kijtosneki “Yejua Kichiua Manochiua”, tlen kiteititia ika ueli kijtoua tlenon panos ika tlayekapan niman kichiuas manochiua tlen yejua kineki. Ika yejuin, techititia ika toTajtsin kichiuas nochi tlen kijtoua.

TEOTLAJTOLTIN TLEN INOCHIUJTOKEJ

¿Tikuelitaskia tikmatis tlenon kijtoua Biblia panos ipan yejuin tonaltin? Ikipiya 2,000 xiuitl ika Biblia okijto ika “itlajtlankan on tonajli” noso itlamiyan tonaltin melak ouijtika niman xkuakualtin yeskiaj. ¿Itech tlenon yejon itlamiyan tonaltin? Xtlajtotika itech tlaltikpaktli nion itech tlaltikpakchanejkej, tlajtotika itech tlauejli, ajmantli niman tlajyouilistli tlen ikipiya miyek xiuitl ika kintlajyouiltijtika tlaltikpakchanejkej. Matikimitakan san seki teotlajtoltin tlen kiteititiaj kenon yeskiaj yejon “itlajtlankan on tonajli”.

2 Timoteo 3:1-5. “Itlajtlankan on tonajli [...] tlakamej tsotsokamej yeskej, sanoyej kejeleuiskej tomin, sanoyej noteneuaskej uejueyixtokej, nouejueyimatiskej, tlauijuikaltiskej, xkintlakamatiskej intajuan, xitlaj kitlajsojkamatiskej, niman xyolchipajkej yeskej. Xkintlajsojtlaskej oksekimej nion xtetlapojpoluiskej. Chakuamej yeskej, xkiteltiskej ineleuilis, xteiknelianimej yeskej niman kitlauelitaskej nochi tlen kuajli. Teichtakauikej yeskej, xnixmojtiskej itlaj kichijtetsiskej, noueyimatiskej, sa kinejnektiaskej on impakilis ipan in tlaltikpaktli xej kitetemoskej tlinon ika kipaktiskej Dios. Nesis ken no tlaneltokaj, pero kinenekiskej on poder yejuan kipia on tlaneltoktli”.

¿Yotikitak ika aman nemij melak miyekej akin ijkon kichiuaj? ¿Xtiknemilia ika aman nemij miyekej akin noueyimatij niman san tlanemiliaj intech niman itech tomin? ¿Niman ika tlaltikpakchanejkej san kinekij manochiua tlen yejuamej kijtouaj niman xkinekij kiseliskej tlen oksekimej kimijliaj? Kanaj noijki yotikitak ika miyekej xok kinekij kintlakamatiskej intajuan niman ika tlaltikpakchanejkej san kinekij nopaktiskej niman xkinemiliaj kipaktiskej toTajtsin. Niman mojmostla ok tlaijtlakaujtiuj.

Mateo 24:6, 7. “Nemejuamej nenkakiskej ika nisiu onkaj on guerra [...] tekiuajkej nouijsokiskej inuan oksekimej tekiuajkej niman on países nomiktiskej inuan oksekimej países”.

Yonoitak ika ipan 1914 ika tlayekapan, tlaltikpakchanejkej akin omijkej ipampa guerras niman kampa tlaixnamikij ika armas, oajsik hasta 100 millones, melak miyekej xijkon ken akin chantij ipan seki países. Xnemili kenon tlaltikpakchanejkej melak yochokakej, yonoyolkokojkej niman yotlajyouijkej itech kech miyek yomijkej. ¿Yejuin yokinpaleui países maka sa makichiuakan guerra?

Mateo 24:7. “Onyas apistli”.

Ipan Programa Mundial de Alimentos okijtokej: “Tlaltikpaktli kitemaka miyek tlakuajli niman ijkon nochimej uelis kipiyaskej tlen kikuaskej, san ika 815 millones tlaltikpakchanejkej, 1 itech 9 san ijkon yauej onkochij pampa xkipiyaj tlen kikuaskej. Niman 1 itech 3 yoteuak pampa xtlakua”. Noita ika ipan nochi xiujtin mikij ipantsin 3 millones kokonej ipampa apistli.

Lucas 21:11. “Temojtij tlalolinis”.

Ipan nochi xiujtin, panouaj 50,000 tlalolinalistin tlen tlaltikpakchanejkej kimachiliaj pampa chikauak ken panouaj niman 100 tlen kichiuaj ika miyek kaltin maijtlakauikan. Noijki, kemantika panoua se ueyi tlalolinalistli nochi xiujtin. Noijtoua, ika itech xiuitl 1975 hasta 2000, tlalolinalistin yokichiujkej mamikikan ipantsin 471,000 tlaltikpakchanejkej.

Mateo 24:14, TNM. “Niman yejuin kuajli tlajtoltin itech Tekiuajyotl notenojnotsas ipan nochi tlaltikpaktli niman ijkon nochimej kalpamej makimatikan, niman kuakon tlapopoliuis ipan yejuin tlaltikpaktli”.

Aman nemij ipantsin ocho millones iteixpantijkauan Jehová, akin kiteijlitokej kuajli tlajtoltin itech iTekiuajyo toTajtsin ipantsin 240 países, uelis tikijtoskej ika ipan nochi tlaltikpaktli. Yejuamej kiteijliaj kuajli tlajtoltin ipan uejueyimej kalpamej niman ipan kalpamej tlen uejka nokauaj, ipan selvas niman kampa tepeyoj. Yejuin teotlajtojli noijki kijtoua ika ijkuak toTajtsin kitas ika yonotenojnots nochiuiyan, “tlapopoliuis”. ¿Tlenon kijtosneki yejon? Kijtosneki ika kinpopoloskej tekiuajkej tlen aman nemij niman ijkon peuas techyekanas iTekiuajyo toTajtsin. ¿Tlenon itech tlen yokijto toTajtsin nochiuas itechkopa yejuin Tekiuajyotl? Ok xpoujtiuj yejuin amatlajkuilojli niman ijkon tikmatis.