Yeqa uye kokuphakathi

Yeqa uye kokumunyethweyo

ISIHLOKO ESISEKUQALISENI

Wenza Izinto Ezinengi Kakhulu Yini?

Wenza Izinto Ezinengi Kakhulu Yini?

Mhlawumbe ubona angani zinengi izinto ozenzayo. Banengi abanjengawe. Imagazini okuthiwa yi-The Economist ithi: “Kukhanya abantu bonke kuyo yonke indawo balezinto ezinengi abazenzayo.”

NGOMNYAKA ka-2015 kwaxoxwa labantu abasebenzayo abasemazweni angu-8. Abanengi ababuzwayo bathi kunzima ukuthi benelise ukwenza konke abakhangelelwe ukuthi bakwenze emsebenzini lasemakhaya abo. Bathi okubangela lokho yikuthi bayaphuza ukutshayisa emsebenzini, balokunengi okumele bakwenze emsebenzini langekhaya njalo kulezindleko ezinengi okumele zibhadalwe. EMelika abavukela emsebenzini nsukuzonke bathi ngokwesilinganiso basebenza amahora angu-47 ngeviki. Phose oyedwa kwabahlanu ababuzwayo wathi usebenza amahora angu-60 ngeviki kumbe adlula lapho.

Kokunye ukuhlolisisa okwenziwa emazweni angu-36 abanye okwaxoxwa labo bathi lanxa bephumula kuyabe kulemisebenzi ebalindeleyo. Lokhu kungenzakala lasebantwaneni nxa kulezinto ezinengi okulindelwe ukuthi bazenze.

Singenza izinto ezinengi kakhulu singacina sikhathazeka. Kodwa singenelisa yini ukusisebenzisa kuhle isikhathi sethu? Esikukholwayo, esikukhethayo, lalokho esifisa ukukwenza empilweni kungasinceda njani ukuthi sikwenze lokhu? Asiqaleni ngokuhlola izizathu ezine ezenza abanye basebenze kakhulu.

1 ISIFISO SOKUNAKEKELA IMULI

Ubaba okuthiwa nguGary uthi: “Ngangisebenza langempelaviki. Ngangifisa ukuthi abantwabami babe lezinto ababezifuna. Ngangifuna babe lezinto engingazange ngibe lazo ngikhula.” Lanxa abazali befuna abantwababo babe lempilo engcono, kumele bazibuze ukuthi yikho yini okungenza bathokoze. Okunye ukuhlolisisa okwenziwayo kuveza ukuthi abantu abaqakathekisa kakhulu inotho abathokozi njalo abalampilakahle njengalabo abaphila impilo engamangalisiyo.

Abantwana abakhulela ezimulini eziqakathekisa inotho abathokozi

Abanye abazali bafisa ukuthi abantwababo baphumelele empilweni nxa sebekhulile yikho besebenza kakhulu njalo benika labantwababo izinto ezinengi zokwenza. Ibhuku elithile lithi lokhu kwenza abazali labantwana bathwale nzima.

2 UMCABANGO WOKUTHI UKUBA LEZINTO EZINENGI KUNGENZA UTHOKOZE

Abathengisayo bafuna sicabange ukuthi siyasalela nxa singathengi izinto ezisanda kuphuma. I-The Economist ithi ‘ukwanda kwezinto ezithengiswayo sekwenze abantu bacabanga ukuthi balesikhathi esincane sokwenza izinto abafisa ukuzenza. Lokhu kubangelwa yikuthi bathwala nzima ukukhetha ukuthi bathengeni, babukeleni kumbe badleni’ ngesikhathi esincane abalaso.

Ngomnyaka ka-1930 omunye obona ngezomnotho wathi ezempucuko zizakwenza ukuthi abantu abasebenzayo bangatshoneli emsebenzini. Kodwa wayekhe phansi ngoba u-Elizabeth Kolbert ongomunye wabalobi bemagazini okuthiwa yi-New Yorker uthi, “abantu bayaphuza ukutshayisa emsebenzini bedinga izinto abafisa ukuba lazo.” Izinto lezi ziyadula njalo zibadlela isikhathi esinengi.

3 UKUFUNA UKUTHABISA ABANYE

Abanye bayaphuza ukutshayisa emsebenzini ngoba befuna ukuthabisa umqatshi wabo. Ezinye izisebenzi zingenza abanye bacabange ukuthi badlala ngomsebenzi nxa bengaphuzi ukutshayisa. Abanye basebenza amahora amanengi kakhulu njalo bazimisele ukusebenza loba nini ngenxa yokuthi ezomnotho kazithenjwa.

Labazali bangacina belandela okwenziwa ngezinye izimuli ezilabazali abasebenza amahora amanengi. Bacabanga ukuthi nxa bengayekela ukwenza lokhu abantwababo abasoze bathole izinto abazifunayo.

4 UKUFISA UKUHLONITSHWA LOKUSUTHISEKA EMPILWENI

UTim waseMelika uthi: “Ngangiwuthanda umsebenzi wami njalo ngangisebenza gadalala ukuze ngihlonitshwe.”

UTim kayisuye yedwa ocabanga ukuthi kumele usebenze kakhulu ukuze uhlonitshwe. U-Elizabeth Kolbert uthi, ‘abantu sebehlala bephathekile ngomsebenzi ngoba bacabanga ukuthi uyahlonitshwa nxa usenza njalo.’

UNGADLULISI AMALAWULO

IBhayibhili lisikhuthaza ukuthi sikhuthale. (IZaga 13:4) Kodwa alitsho ukuthi sisebenze size sidlulise amalawulo. IZaga 23:4 zithi: “Ungazihlukuluzi uzigugise ngomsebenzi uzama inotho; hlakanipha wazi ukuzikhuza.”

Siba lempilakahle nxa singasebenzi size sidlulise amalawulo njalo singenelisa ukunciphisa isikhathi sokusebenza. Ake sihlole izinto ezine ezingasinceda ukuthi sikwenze lokhu.

1 WOBA KWAZI OKUQAKATHEKILEYO LALOKHO OFUNA UKUKWENZA

Akukubi ukuba lemali kodwa akumelanga uxotshane layo usithi izakwenza uthokoze. Ukutshona uhlezi kumbe uzilibazisa lakho kakukwenzi uthokoze.

UTim uthi: “Mina lonkosikazi sacabangisisa ngempilo yethu sasesibona kungcono ukuthi siyenze ibe lula. Sayenza itshathi eyayilezinto esasizenza lalezo esasesikhethe ukuzenza empilweni. Saxoxa ngempumela eyayibe khona ngenxa yezinqumo esasizenzile kudala langokuthi kumele senzeni ukuze senelise ukwenza esikukhethileyo.”

2 UNGAPHONGUTHENGA NJE

IBhayibhili lisixwayisa ‘ngokulangazela kwamehlo.’ (1 UJohane 2:15-17) Okuphuma kuma-TV lasemaphephandabeni kungenza silangazelele okubukiswayo. Khonokho kungenza sicine siphuza ukutshayisa emsebenzini kumbe sizilibazise size sidlulise amalawulo njalo sisebenzise imali enengi. Akwenzakali ukuthi ungaziboni zonke izinto ezibukiswayo, kodwa ungathatheki ngazo. Cabangisisa ngokuthi izinto zakhona uyazidinga yini lokuthi ziyakunceda yini.

Kulula ukuthi ulingisele lokho okwenziwa ngabangane bakho. Nxa bexotshana lenotho kumbe besithi umuntu ophumelelayo empilweni ukhanya ngenotho alayo kungabangcono ukuthi udinge abanye. IBhayibhili lithi: “Ohamba lezihlakaniphi uyahlakanipha.”—IZaga 13:20.

3 ZIFAKELE IMINGCELE

Tshela umqatshi wakho ngezinto eziqakatheke kakhulu kuwe. Ungaphileli ukusebenza. Elinye ibhuku elikhuluma ngokusebenza lithi: “Labo abafaka imingcele phakathi komsebenzi lemuli njalo ababa lesikhathi sokuphumula bahlala benanzelela ukuthi izinto azisali zisonakala nxa bengekho emsebenzini.”

UGary okuke kwakhulunywa ngaye wayekhomba ngophakathi yikho wabona kungcono ukuthi angasebenzi nsukuzonke. Ulandisa esithi: “Ngaxoxa lemuli yami njalo savumelana ukuthi senze impilo yethu ibe lula. Santshintsha kancane kancane indlela esasiphila ngayo. Ngalanda umqatshi wami ngacela ukuthi ngisebenze amalanga amalutshwana njalo wavuma.”

4 SIQAKATHEKISE ISIKHATHI SOKUBA LEMULI

Indoda lomkayo kumele babe lesikhathi bendawonye njalo kuqakathekile ukuthi abantwana bake babe labazali babo. Ungazami ukulingisela izimuli ezitshonela ukusebenza. UGary uthi: “Kumele uhlele ukuba lesikhathi sokuphumula njalo ungenzi izinto ezingaqakathekanga kangako.”

Ungavumeli ukuthi i-TV, ifoni loba ezinye izinto zikwenze ube ngunkomo idla yodwa nxa libuthene liyimuli. Zamani ukuthi lidle ndawonye loba kanye nje ngelanga ukuze libe lesikhathi sokuxoxa. Nxa abazali bangawasebenzisa amacebo la, abantwababo bayathokoza kakhulu njalo baphumelele esikolo.

Dlanini ndawonye ukuze libe lesikhathi sokuxoxa

Zibuze imibuzo le: ‘Ngifunani empilweni? Ngifisa ukuthi imuli yami ibe njani?’ Landela lokho okutshiwo liBhayibhili nxa ufuna ukuthokoza lokuphila impilo engcono.