Xikita nochi

ITlaixpantijkauan Jehová, ¿kinchiualtiaj oksekimej makipatlakan inreligión?

ITlaixpantijkauan Jehová, ¿kinchiualtiaj oksekimej makipatlakan inreligión?

 Amo, amo ikaj kichiualtiaj makipatla ireligión. Revista Akin Tetlapouijtok, tlen okachi tiktekitiltiaj okijto: “Amo kuali ikaj tikchiualtiskej makipatla ireligión”. a Amo tikinchiualtiaj makipatlakan ireligión porque:

  •   Jesús amo keman okinchiualti oksekimej makiselikan tlen otlamachtiaya. Ye okimatiaya amo nochtin kikakiskiaj tlen otlamachtiaya (Mateo 7:13, 14). Ijkuak sekimej imachtijkauan amo okiselijkej tlen okinmachtijtoka, oyajkej uan Jesús amo okinchiualti mamokauakan (Juan 6:60-62, 66-68).

  •   Jesús okinmititi idiscípulos amo makinchiualtikan oksekimej makipatlakan tlen kineltokaj. Okachi kuali, omonekiaya makintemokan akinmej okinekiayaj kikakiskej iTlajtol toTajtsin Dios (Mateo 10:7, 11-14).

  •   Tla tikinchiualtiskej makipatlakan tlen kineltokaj amitlaj ipati, toTajtsin Dios kineki makiueyichiuakan ika nochi inyolo uan amo porque ikaj kinchiualtia (Deuteronomio 6:4, 5; Mateo 22:37, 38).

¿Kinchiualtiaj oksekimej mamochiuakan idiscípulos Jesús maski amo kinekij?

 Tejuan titetlapouiaj iTlajtol toTajtsin Dios “itech nochi n tlaltíkpaktli” uan tikchiuaj “teixpa [...] iwa itech nomocha”, ijkon ken kijtoua Biblia (Hechos 1:8; 10:42; 20:20). Ijkon ken akinmej opejkej kichiuaj ken Cristo itech achto siglo, ualeua techiluiaj tikinchiualtiaj oksekimej makipatlakan tlen kineltokaj (Hechos 18:12, 13). Pero non amo melauak. Amo tikinchiualtiaj makipatlakan tlen kineltokaj, tikinkauaj makipejpenakan tlen kinekij kineltokaskej. Tejuan san tiknekij makajsikamatikan tlen kijtoua Biblia para uelis kipejpenaskej tlen religión kipiaskej.

 Amo tikinchiualtiaj makineltokakan tlen tejuan tikneltokaj. Amo tiktekitiltiaj tlen tikneltokaj para ika titeyoleuaskej mamokajkalakikan itech política nion amo tikinmakaj tomin para mamochiuakan iTlaixpantijkauan Jehová. Tejuan amo tikchiuaj ken akinmej kijtouaj kichiuaj ken Cristo, amo tlamachtiaj ken ye otlamachti. b

¿Uelis ikaj kipatlas ireligión?

Profeta Abrahán okika religión tlen itatajuan okimachtijkej

 Biblia kijtoua kema uelis ikaj kipatlas ireligión. Sekimej okipatlakej tlen okineltokayaj porque okinekiayaj kitekichiuiliskej toTajtsin Dios akin melauak uan amo yetoskej itech religión tlen intatajuan okinmachtijkej. Ijkon okichi Abrahán, Rut, sekimej tlen ochantiayaj itech altepetl Atenas uan noijki apóstol Pablo (Josué 24:2; Rut 1:​14-​16; Hechos 17:22, 30-​34; Gálatas 1:​14, 23). Biblia noijki kijtoua tejuan uelis tikpejpenaskej kox tikkauaskej religión tlen kiselia Jehová (1 Juan 2:​19).

 La Declaración Universal de Derechos Humanos, tlen kijtoua Organización de las Naciones Unidas (ONU), “ompa uits noso kisaj tlanauatilmej tlen ika moyekanaj nochtin para kipejpenaskej tlen kinekij”, kijtoua tinochtin uelis “tikpejpenaskej kox tikpatlaskej tlen tikneltokaj”. Noijki kijtoua nochtin uelis tlatemoskej, kiseliskej uan kijtoskej tlen mokuayejyekouaj. Nin kijtosneki uelis kijtoskej tlen kineltokaj. Nin tlanauatil kinpaleuia nochtin makijtokan tlen kineltokaj noso amo makiselikan tlen tejuan tikneltokaj. c

Tla ikaj kipatla ireligión, ¿kinpinatia ifamilia?

 Amo. Biblia techiluia matitetlakaitakan maski san tlen religión kipiaj oksekimej (1 Pedro 2:17). ITlaixpantijkauan Jehová tiktlakamatij tlanauatil kanin kijtoua matikintlakaitakan totatajuan maski kipiaj okse religión (Efesios 6:2, 3).

 Pero amo nochtin kinpaktia tlen kijtoua Biblia. Se neskayotl, se siuatl tlen chanti itech altepetl Zambia kijtoua: “Miakej tlen chantij itech noaltepe kijtouaj tla tikpatlaskej toreligión yetoskia ken tikauaj tofamilia uan toaltepe”. Ijkuak okatka ichpochtli opejki momachtia Biblia iuan iTlaixpantijkauan Jehová uan okipejpenki kipatlas ireligión. Ye kijtoua: “Notatajuan onechiluijkej sapanoua nouan okualantokaj uan onikinyolkokouaya. Nikilnamiki sapanoua oui okatka porque ne oniknekiaya manechselikan. [...] Niyetos niyolmelajki inauak Jehová uan amo nikchiuas costumbres tlen kichiuaj religiones, amo kijtosneki nikaua nofamilia.” d

a Xikita revista Akin Tetlapouijtok 1 de enero de 2002, página 12, párrafo 15.

b Se neskayotl, kanaj itech xiuitl 785, tekiuaj Carlomagno okitlali se tlanauatil para akinmej ochantiayaj ik Sajonia tla amo okinekiayaj mokuatekiskej para yetoskej católicos, omonekiaya makinmiktikan. Okse neskayotl, itech Paz de Augsburgo, okichijkej se amatl akinmej omoteuijkej itech Sacro Imperio Romano itech xiuitl 1555. Itech nin amatl omoijkuilo san tekiua ueliskia kipejpenas kox yetos católico noso luterano. Uan akinmej okinnauatiaya omonekiaya kipiaskej religión tlen tekiua okipejpenaya. Tla amo okinekiayaj kipiaskej non religión, omonekiaya kisaskej itech altepetl.

c Derechos ken nin moajsi itech Carta Africana de Derechos Humanos y de los Pueblos, la Declaración Americana de los Derechos y Deberes del Hombre, la Carta Árabe de Derechos Humanos de 2004, la Declaración de Derechos Humanos de la Asociación de Naciones del Sudeste Asiático, el Convenio Europeo de Derechos Humanos y el Pacto Internacional de Derechos Civiles y Políticos. Pero amo nochtin altepemej kichiuaj tlen nikan kijtoua.

d Biblia kijtoua akin melauak toTajtsin Dios itoka Jehová.