Xikita nochi

Tlen kiualika

Profecías tlen melauak yomochijkej

Profecías tlen melauak yomochijkej

Yotikitakej se teopixki tlen okatka ompa Delfos (Grecia) okikajkaya Creso ijkuak okilui ma moteui iuan tekiua tlen okatka Persia uan kimoaxkatiskia ialtepe. Biblia kipia se profecía tetlajtlachialti tlen melauak omochi uan nin profecía okipanok se tekiua tlen okatka ompa Persia.

Kanaj doscientos xiuitl achto nesiskia tekiua, Isaías tlen otlajtoaya ipatka toTajtsin Dios, okijto nin tekiua motokayotiskia Ciro uan noijki okijto ken kimoaxkatiskia Babilonia.

Isaías 44:24, 27, 28. “Nin tlen yokijto Jehová, [...] Ye akin kiluijtok ueyi atl: ‘Xiuaki uan nikinuatsas nochi moaueyauan’; Ye okijto itech Ciro: ‘Ye notlajpixki uan ye kichiuas tlen nikneki’; ye akin kijtos itech Jerusalén: ‘Kiyektlaliskej’ uan itech teokali: ‘Kitlaliliskej kanin mokitskijtos’”.

Se tlakatl griego Heródoto otlajkuilo tlen okichi Ciro, okijto Ciro oksekan okojuiti aueyatl Éufrates tlen opanoaya itlajkotia Babilonia. Kuali omokuayejyeko tlen kichiuas, ik non, ye uan isoldados opanokej kanin opanoaya aueyatl uan okalakej Babilonia. Ciro okimoaxkati altepetl uan ijkon okinpaleui judíos ma kisakan Babilonia uan okinkauili ma kiyektlalitij Jerusalén. Nin altepetl yokipiaya setenta xiuitl yokipojpolojkaj.

Isaías 45:1. “Jehová okilui Ciro tlen okipejpenki, akin kajki iyekma para kinmixkomakas altepemej, para kichiuas ayakmo ma kipiakan tekiuajkej tlen ika moteuiskej para tlapotoskej puertas uan amo ikaj tlatsakuas”.

Ciro uan isoldados okalakej porque babilonios okilkajkej tlatsakuaskej. Uan tla babilonios kimatiskiaj Ciro yomokuayejyekojtoka kimoaxkatis Babilonia, tlatsakuaskiaj pero amo otlatsakej, ik non, altepetl okimoaxkatijkej.

Nin uan okseki profecías tlen moajsij itech Biblia melauak omochijkej ken omoijtojkej. a Uan tlen kijtoaj tlachixkej uan naualtin amo melauak mochiua porque mopaleuiaj ika teotsitsintin. Uan profecías tlen katej itech Biblia toTajtsin Dios otlanauati ma kinmijkuilokan porque ye ‘kijtoa ken tlamis se tlamantli tlen peua uan yiuejkika kimati tlen ayamo panoa’ (Isaías 46:10).

San Jehová akin melauak toTajtsin Dios uelis kijtos se profecía. Nesi itoka Jehová kijtosneki “Ne Niyetos san tlen Nikpejpenas Niyetos”, nin kijtosneki ye ueli kijtoa tlen panos uan mochiua tlen ye kineki. Nin kiteititia uelis tikneltokaskej tlen kijtoa kichiuas.

PROFECÍAS TLEN AXKAN MOCHIJTOKEJ

¿Mitspaktiskia tikmatis tlen profecías yimochijtokej? Yikipia dos mil xiuitl, Biblia okijto yetoskia miak ouijkayotl “iksemi tonatijmeh”. ¿Tlen panoskia? Amo pojpoliuis tlaltikpak nion akinmej itech chantij. Yiuejkika omoijto panoskia ouijkayotl uan tlajyouilistli uan melauak ijkon panotok. Ma tikitakan seki profecías tlen axkan mochijtokej.

2 Timoteo 3:1-5. “Iksemi tonatijmeh [...] tlakah yetoskeh xíkojteh, satlawel kiwilitaskeh tomi, moweyiliskeh iwa xaxankuatiskeh. Tlajtoskeh fiero de Dios, iwa mach kintlakitaskeh intajwah. Amo kimatiskeh motlasojkamatiskeh iwa mach ok kitlakitaskeh Dios. Mach kimatiskeh tetlasojtlaskeh nion tetlapojpolwiskeh. Satlawel kiwilitaskeh tepojpoaskeh iwa amo kixikoskeh tlan amokuali kelewis inkuerpo, tetlaijyowiltiskeh iwa kikokoliskeh tlan kuali. Yetoskeh teichtakawijkeh, ayakmó pinawaskeh nion mach itla kixmawiliskeh. Moyolpaktijtinemiskeh ika tlan amo kuali kelewia inkuerpo, iwa ayakmó kitemoskeh Dios. Kichiwaskeh kemi yetoskiah de milajka kineltokah Dios, pero ika tlan kichiwaskeh moixmatiskeh amo milák kineltokah”.

¿Yotikitak miakej ijkon kichiuaj? ¿Amo melauak axkan miakej moueyinekij, amo motekipachoaj intech oksekimej uan san kinekij kipiaskej miak tomin? ¿Amo melauak axkan san kinekij tlanauatiskej uan ayakmo tetlakaitaj? Xamo noijki yotikitak miakej konemej ayakmo kintlakamatij intatajuan. Noijki miakej san kinekij kipiaskej miak tlamantli uan amo kinekij kiyolpaktiskej toTajtsin Dios. Uan axkan okachi ijkon panotok.

Mateo 24:6, 7. “Nomejwah nonkikakiskeh onka guerra iwa motlapowiskeh yetos guerra. [...] Porke se país momakas iwa n ok se, iwa se altepetl momakas iwa n ok se”.

Ixtlamatkej kijtoaj kanaj cien millones yomikej desde ijkuak opejki guerra itech 1914. Melauak sapanoa miakej kinchokiliaj akinmej yomikej, moyolkokoaj uan tlajyouiaj. Maski kimatokej sapanoa miakej yomikej, ¿tlapaleuiaj ayakmo ma yeto guerra?

Mateo 24:7. “Yetos apisotl”.

Akinmej pouij itech Programa Mundial de Alimentos, okijtojkej: “Onka miak tlakuali pero kanaj 815 millones amo itlaj kikuaj se tonal. Uan de eyi, se apismiki porque amo kipia tlen kikuas”. Uan ixtlamatkej kijtoaj sejse xiuitl mikij kanaj tres millones konemej.

Lucas 21:11. “Tlalolinis chikawak”.

Sejse xiuitl tikmachiliaj tlalolini kanaj 50,000 veces uan kanaj cien veces chikauak tlalolini uan ijtlakauij kalmej. Sejse xiuitl chikauak tlalolini. Ixtlamatkej kijtoaj desde 1975 hasta 2000 yomikej kanaj 471,000 (cuatrocientos setenta y un mil) porque chikauak tlalolini.

Mateo 24:14, TNM. “Uan ninmej kuali tlajtolmej itech Tekiuajkayotl motetlapouis itech nochi tlaltikpak para ma kimatikan nochi altepemej, ijkuakon nochi tlamis”.

Axkan katej kanaj ocho millones iTlaixpantijkauan Jehová uan tetlapouiaj “kuali tlajtolmej itech Tekiuajkayotl” kanaj itech 240 altepemej, nin kijtosneki yitetlapouijtokej itech nochi tlaltikpak. Tetlapouiaj itech altepemej, itech altepetsitsintin uan noijki kintlapouiaj akinmej chantij itech tepeyo. Nin profecía kijtoa ijkuak toTajtsin Dios kitas yimotetlapouijtok itech nochi tlaltikpak, “nochi tlamis”. ¿Tlen kijtosneki nin? Kinpojpoloskej tekiuajkej uan technauatis iTekiuajkayo toTajtsin Dios. ¿Tlen kichiuas nin Tekiuajkayotl? Xiktlajtolti nin revista uan tikmatis tlen kichiuas.