Kapernaumiin: Heprealainen nimi merkitsee ’Nahumin kylää’ tai ’lohduttamisen kylää’ (Na 1:1, alav.). Kaupunki sijaitsi Galileanjärven luoteisrannalla. Sillä oli merkittävä osa Jeesuksen maanpäällisessä palveluksessa, ja sitä sanotaan Mt 9:1:ssä hänen ”omaksi kaupungikseen”.

omaan kaupunkiinsa: Ts. Kapernaumiin, jossa Jeesus asui usein ollessaan Galileassa (Mt 4:13; Mr 2:1). Tämä kaupunki ei ollut kaukana Nasaretista, jossa hän kasvoi; Kaanasta, jossa hän muutti veden viiniksi; Nainista, jossa hän herätti kuolleista lesken pojan; Betsaidan seudulta, missä hän ruokki ihmeen avulla noin 5 000 miestä ja paransi sokean miehen.

Kapernaumiin: Ks. Mt 4:13, tutkimisviite.

kotona: Jeesus oli palveluksensa kolmen ensimmäisen vuoden aikana enimmäkseen Galileassa ja sen ympäristössä, ja Kapernaum oli siellä hänen toimintansa keskuspaikka. Hän asui ehkä Pietarin ja Andreaan luona. (Mr 1:29; ks. Mt 9:1, tutkimisviite.)

tiilikaton läpi: Matteuksen (9:1–8), Markuksen (2:1–12) ja Luukkaan evankeliumeissa kerrotaan tilanteesta, jossa Jeesus paransi halvaantuneen miehen. Nämä kolme kertomusta täydentävät toisiaan. Matteus ei mainitse lainkaan sitä, että mies laskettiin katon läpi, kun taas Markus selittää, että miehen ystävät purkivat kattoa ja kaivoivat siihen aukon, josta he laskivat miehen alas paareilla. Luukas sanoo, että mies laskettiin ”tiilikaton läpi”. (Ks. Mr 2:4, tutkimisviite.) Vastineella ”tiilikatto” käännetty kreikan sana (kéramos) voi tarkoittaa savea, tiilien valmistusainetta, mutta tässä monikkomuoto viittaa nähtävästi kattotiiliin. On todisteita siitä, että muinaisessa Israelissa oli tiilikattoja. Vaikka Markuksen ja Luukkaan kertomusten perusteella ei voidakaan sanoa tarkkaan, millainen tuo katto oli, tiilet oli ehkä ladottu katolle maakerroksen päälle tai upotettu siihen jollain tavalla. Kertomuksista käy kuitenkin selvästi ilmi, että halvaantuneen miehen ystävät näkivät paljon vaivaa saadakseen hänet Jeesuksen eteen. Se osoitti, että heillä oli vahva usko. Kaikki kolme kertomusta mainitsevatkin, että Jeesus ”näki heidän uskonsa” (Lu 5:20).

purkivat katon – – kaivettuaan siihen aukon: Ensimmäisen vuosisadan Israelissa monissa taloissa oli tasakatto, jolle päästiin portaita pitkin tai ulkokautta tikapuita pitkin. Markuksen kertomuksessa ei tarkenneta, mistä materiaalista tämän talon katto oli tehty. Usein katto kuitenkin rakennettiin puupalkeista ja niiden päälle asetettiin oksia ja ruokoja sekä maakerros, joka tiivistettiin. Joissain taloissa oli tiilikatto, ja Luukkaan mukaan mies laskettiinkin ”tiilikaton läpi”. (Ks. Lu 5:19, tutkimisviite.) Halvaantuneen miehen ystävät pystyivät helposti tekemään kattoon niin suuren aukon, että siitä mahtui laskemaan paarit täpötäyteen huoneeseen.

Nähdessään heidän uskonsa: Jeesus käytti monikollista pronominia ”heidän”, joten hän pani merkille, miten vahva usko koko ryhmällä oli, ei vain halvaantuneella miehellä.

lapsi: Puhuttelemalla miestä tällä tavalla Jeesus ilmaisi lämpöä (2Ti 1:2; Tit 1:4; Flm 10).

näki heidän uskonsa: Ks. Mt 9:2, tutkimisviite.

Lapsi: Ks. Mt 9:2, tutkimisviite.

kirjanoppineet: Tai ”lainoppineet”. Tätä sanaa käytettiin Jeesuksen aikana Mooseksen lain asiantuntijoista ja opettajista.

kirjanoppineita: Ks. Mt 2:4, tutkimisviite, ja sanasto.

havaitsi: Tai ”havaitsi mielessään”. Kirjaim. ”havaitsi henkensä avulla”. Ilmeisesti kreikan sana pneúma tarkoittaa tässä Jeesuksen havaintokykyä. Jes 11:2, 3:n mukaan Messiaan ”päälle laskeutuu Jehovan henki”, niin ettei hän tuomitse ”näkemänsä perusteella”. Jeesus siis pystyi havaitsemaan, mitä toiset ajattelivat ja pohtivat ja mikä heitä motivoi (Joh 2:24, 25).

Kumpi on helpompi: Olisi helppo sanoa, että pystyy antamaan syntejä anteeksi, koska väitteen tueksi ei tarvita mitään näkyviä todisteita. Sitä vastoin sanat Nouse – – ja kävele vaativat Jeesusta tekemään ihmeen, joka todisti kiistattomasti, että hänellä oli valta antaa syntejä anteeksi. Tämä kertomus ja Jes 33:24 osoittavat, että sairaudet ja syntisyys liittyvät yhteen.

Ihmisen Pojalla: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

antaa syntejä anteeksi maan päällä...: Ks. Mt 9:6, tutkimisviite.

antaa syntejä anteeksi...: Kolme pistettä osoittaa, että Jeesus lopetti lauseen kesken, ja heti sen jälkeen hän todisti väitteensä oikeaksi parantamalla miehen kaikkien nähden.

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

järven: Ts. Galileanjärven. (Mr 1:16; ks. Mt 4:18, tutkimisviite.)

Galileanjärven: Makeavetinen järvi Pohjois-Israelissa. (”Järveksi” käännetty kreikan sana voi merkitä myös ’merta’.) Siitä on käytetty myös nimiä Kinneretinjärvi (4Mo 34:11), Gennesaretinjärvi (Lu 5:1) ja Tiberiaanjärvi (Joh 6:1). Se sijaitsee keskimäärin 210 m merenpinnan alapuolella. Se on 21 km pitkä pohjois-eteläsuunnassa ja 12 km leveä, ja syvimmillään se on noin 48 m. (Ks. liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”.)

Alfeuksen poika Jaakob: Ilmeisesti sama opetuslapsi kuin Mr 15:40:ssä mainittu ”Jaakob nuorempi”. Alfeuksen ajatellaan yleensä olevan sama kuin Klopas (Joh 19:25), jolloin hän olisi ”sen toisen Marian” mies. (Mt 27:56; 28:1; Mr 15:40; 16:1; Lu 24:10.) Tämä Alfeus ei ilmeisesti ole sama kuin Mr 2:14:ssä mainittu Alfeus, joka oli Leevin isä.

Leevin: Rinnakkaiskertomuksessa Mt 9:9:ssä tätä opetuslasta sanotaan Matteukseksi. Puhuessaan hänestä entisenä veronkantajana Markus ja Luukas käyttävät nimeä Leevi (Lu 5:27, 29), mutta mainitessaan hänet apostolien joukossa he käyttävät nimeä Matteus (Mr 3:18; Lu 6:15; Ap 1:13). Raamatussa ei kerrota, sanottiinko Leeviä Matteukseksi jo ennen kuin hänestä tuli Jeesuksen opetuslapsi. Markus on ainoa evankeliumin kirjoittaja, joka mainitsee, että Matteus Leevi oli Alfeuksen poika (ks. Mr 3:18, tutkimisviite).

Alfeuksen: Ilmeisesti ei sama kuin Mr 3:18:ssa mainittu Alfeus (ks. Mr 3:18, tutkimisviite), jonka poika Jaakob mainitaan yhdeksäntenä 12 apostolin luettelossa (Mt 10:3; Lu 6:15).

veroasemalla: Tai ”tulliasemalla”. Veroasema saattoi olla pieni rakennus tai koppi, jossa veronkantaja istui keräämässä veroja vienti- ja tuontitavaroista sekä tavaroista, joita kauppiaat kuljettivat maan halki. Leevi, joka tunnettiin myös nimellä Matteus, työskenteli veroasemalla Kapernaumissa tai sen lähistöllä.

Tule minun seuraajakseni: Tässä kehotuksessa käytetyn kreikan verbin perusmerkitys on ’kulkea perässä’ tai ’tulla jäljessä’, mutta tässä se merkitsee ’seurata jotakuta opetuslapsena’.

Alfeuksen poika Jaakob: Ilmeisesti sama opetuslapsi kuin Mr 15:40:ssä mainittu ”Jaakob nuorempi”. Alfeuksen ajatellaan yleensä olevan sama kuin Klopas (Joh 19:25), jolloin hän olisi ”sen toisen Marian” mies. (Mt 27:56; 28:1; Mr 15:40; 16:1; Lu 24:10.) Tämä Alfeus ei ilmeisesti ole sama kuin Mr 2:14:ssä mainittu Alfeus, joka oli Leevin isä.

syntisiä: Raamattu osoittaa, että kaikki ihmiset ovat syntisiä (Ro 3:23; 5:12). Sanaa käytetään tässä siksi kapeammassa merkityksessä ilmeisesti niistä, joiden tiedettiin tekevän jatkuvasti syntiä: he elivät ehkä moraalittomasti tai rikkoivat lakia (Lu 7:37–39; 19:7, 8). Sillä voitiin viitata myös ei-juutalaisiin, ja fariseukset käyttivät sitä niistä juutalaisista, jotka eivät noudattaneet rabbien opettamia perinteitä (Joh 9:16, 24, 25).

hänen talossaan: Tarkoittaa Leevin taloa (Mt 9:10; Lu 5:29).

aterialla: Tai ”pitkällään pöydän ääressä”. Ateriointi toisen kanssa pitkällään pöydän ääressä kertoi läheisistä väleistä. Siksi Jeesuksen ajan juutalaiset eivät yleensä koskaan olleet pitkällään pöydän ääressä eli syöneet ateriaa ei-juutalaisten tai sellaisten juutalaisten kanssa, joita he halveksivat.

veronkantajia: Ks. Mt 5:46, tutkimisviite.

syntisiä: Ks. Mt 9:10, tutkimisviite.

veronkantajatkin: Monet juutalaiset keräsivät veroja roomalaisille vallanpitäjille. Näitä juutalaisia vihattiin, koska he tekivät yhteistyötä vihatun vieraan vallan kanssa ja lisäksi perivät enemmän veroa kuin oli säädetty. Muut juutalaiset tavallisesti karttoivat veronkantajia ja niputtivat heidät yhteen syntisten ja prostituoitujen kanssa (Mt 11:19; 21:32).

veronkantajien: Ks. Mt 5:46, tutkimisviite.

veronkantajatkin: Monet juutalaiset keräsivät veroja roomalaisille vallanpitäjille. Näitä juutalaisia vihattiin, koska he tekivät yhteistyötä vihatun vieraan vallan kanssa ja lisäksi perivät enemmän veroa kuin oli säädetty. Muut juutalaiset tavallisesti karttoivat veronkantajia ja niputtivat heidät yhteen syntisten ja prostituoitujen kanssa (Mt 11:19; 21:32).

vanhurskaita: Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.

tapana paastota: Ks. Mt 6:16, tutkimisviite.

paastoatte: Tarkoittaa ravinnosta pidättymistä määräajaksi. (Ks. sanasto, ”Paasto”.) Jeesus ei käskenyt opetuslastensa paastota eikä toisaalta kieltänyt heitä tekemästä niin. Mooseksen lain alaisuudessa vilpittömät juutalaiset ilmaisivat paastoamalla, että he katuivat nöyrästi syntejään Jehovan edessä (1Sa 7:6; 2Ai 20:3).

sulhasen ystävillä: Ks. Mt 9:15, tutkimisviite.

sulhasen ystävillä: Kirjaim. ”morsiushuoneen pojilla”. Tämä idiomi tarkoittaa häävieraita, varsinkin sulhasen ystäviä.

viiniä – – viinileileihin: Ks. Mt 9:17, tutkimisviite.

viiniäkään – – viinileileihin: Raamatun aikoina viiniä säilytettiin tavallisesti nahkaleileissä (1Sa 16:20). Nämä astiat valmistettiin kotieläinten, kuten lampaiden tai vuohien, vuodista. Vanhat nahkaleilit kuivuivat ja jäykistyivät, mutta uudet venyivät ja joustivat, ja siksi ne kestivät uuden viinin käymisprosessin aiheuttaman paineen. (Ks. sanasto, ”Viinileili”.)

viljapeltojen halki: Ehkä peltojen välissä kulkevia polkuja pitkin.

sapattina: Ks. sanasto.

viljapeltojen halki: Ks. Mt 12:1, tutkimisviite.

sellaista, mitä ei ole lupa tehdä: Ks. Mt 12:2, tutkimisviite.

sellaista, mitä ei ole lupa tehdä: Jehova oli kieltänyt israelilaisia tekemästä työtä sapattina (2Mo 20:8–10). Juutalaiset uskonnolliset johtajat katsoivat oikeudekseen määritellä tarkkaan, mikä laskettiin työksi. Heidän mukaansa Jeesuksen opetuslapset syyllistyivät viljan korjaamiseen (tähkien nyhtäminen) ja puimiseen (niiden hiertäminen) (Lu 6:1, 2). Tällöin Jehovan käskyä sovellettiin kuitenkin liian tiukasti.

Ylipappi Abjataria: Tässä käytetty kreikan sana voidaan kääntää vastineella ”ylimmäinen pappi” tai ”ylipappi”. Jälkimmäinen kuvaa Abjataria täsmällisemmin, koska tämän tapahtuman aikaan ylimmäisenä pappina oli hänen isänsä Ahimelek (1Sa 21:1–6). Abjatar mainitaan Raamatussa ensimmäisen kerran vähän sen jälkeen kun Daavid meni pyhäkköön ja söi uhrileivät. Nähtävästi Abjatar palveli jo tuolloin huomattavassa asemassa ylipappina, koska hän oli ylimmäisen papin Ahimelekin poika. Hän oli Ahimelekin pojista ainoa, joka selvisi hengissä edomilaisen Doegin verilöylystä (1Sa 22:18–20). Myöhemmin hänestä tuli ylimmäinen pappi, ilmeisesti Daavidin hallituskaudella. Kreikan sana voitaisiin tässä kääntää myös vastineella ”ylimmäinen pappi”, koska kreikan prepositio – joka on käännetty sanoilla ”koskevan kertomuksen mukaan” – voi laajassa merkityksessä viitata 1Sa 21.–23. lukuun ja tässä pidemmässä jaksossa mainitaan useita kertoja Abjatar, josta myöhemmin tuli tunnettu ylimmäinen pappi. Jotkut kreikan kielen tutkijat pitävät parempana käännöstä ”ylimmäisen papin Abjatarin aikana”. Tämäkin sanamuoto voisi viitata yleisesti koko tuohon ajanjaksoon, mukaan luettuna aika, jolloin Abjatar myöhemmin palveli ylimmäisenä pappina. Olipa selitys mikä tahansa, voimme olla varmoja, että Jeesuksen sanat olivat sopusoinnussa historiallisten tosiasioiden kanssa.

koskevan kertomuksen mukaan: Näillä sanoilla käännetty kreikan prepositio epí voi viitata aikaan tai paikkaan, esimerkiksi johonkin Raamatussa olevaan kohtaan tai kertomukseen. Useimmat kääntäjät ymmärtävät sen tarkoittavan aikaa ja kääntävät sen ”kun Abjatar oli” tai ”Abjatarin aikana”. Kuten tämän jakeen ilmausta ylipappi Abjataria selittävässä tutkimisviitteessä osoitetaan, Jeesuksen mainitseman historiallisen tapahtuman valossa (1Sa 21:1–6) on kuitenkin todennäköisempää, että tämä kreikan prepositio viittaa tässä paikkaan, ts. Raamatussa olevaan kertomukseen. Samanlainen kreikan rakenne on Mr 12:26:ssa ja Lu 20:37:ssä, joissa monet käännökset käyttävät rakennetta ”[jotain] koskevassa kertomuksessa” tai ”kertomuksessa [jostain]”.

pyhäkköön: Tarkoittaa tässä pyhäkkötelttaa. Jeesuksen mainitseman kertomuksen aikaan (1Sa 21:1–6) pyhäkköteltta oli Nobin kaupungissa, joka sijaitsi ilmeisesti Benjaminin alueella lähellä Jerusalemia (ks. liite B7, pikkukartta).

uhrileivät: Ks. Mt 12:4, tutkimisviite, ja sanasto.

uhrileivät: Tai ”pinotut leivät”. Vastaava heprean ilmaus merkitsee kirjaimellisesti ’kasvojen leipää’. Leivät olivat kuvaannollisesti Jehovan edessä jatkuvasti uhrina (2Mo 25:30). (Ks. sanasto ja liite B5.)

sapatinkin Herra: Jeesus käytti tätä nimitystä itsestään (Mt 12:8; Lu 6:5) ja osoitti näin, että hän sai tehdä taivaallisen Isänsä antamaa työtä sapattina (vrt. Joh 5:19; 10:37, 38). Jeesus teki juuri sapattina joitain huomattavimpia ihmeitään, muun muassa paransi sairaita (Lu 13:10–13; Joh 5:5–9; 9:1–14). Tämä kuvasi ilmeisesti sitä, millaista huojennusta hän toisi tulevan sapatinlevon aikana, kun hänen valtakuntansa hallitsisi (Hpr 10:1).