1. Kuninkaiden kirja 20:1–43
20 Syyrian+ kuningas Ben-Hadad+ kokosi koko armeijansa sekä 32 kuningasta ja heidän hevosensa ja vaununsa. Hän lähti piirittämään+ Samariaa+ ja taisteli sitä vastaan.
2 Sitten hän lähetti viestinviejiä kaupunkiin Israelin kuninkaan Ahabin+ luo sanomaan hänelle: ”Näin sanoo Ben-Hadad:
3 ’Hopeasi ja kultasi ovat minun samoin kuin parhaat vaimosi ja poikasi.’”
4 Tähän Israelin kuningas vastasi: ”Aivan kuten sanot, herrani, kuningas, minä olen sinun ja niin on myös kaikki, mitä minulla on.”+
5 Myöhemmin viestinviejät tulivat takaisin ja sanoivat: ”Näin sanoo Ben-Hadad: ’Lähetin sinulle tämän viestin: ”Sinun tulee antaa minulle hopeasi, kultasi, vaimosi ja poikasi.”
6 Mutta huomenna näihin aikoihin minä lähetän palvelijani luoksesi. He tutkivat tarkoin talosi ja palvelijoidesi talot, ottavat kaiken, mikä on sinulle arvokasta, ja vievät sen mukanaan.’”
7 Silloin Israelin kuningas kutsui kaikki maan vanhimmat ja sanoi: ”Näettehän, että tämä mies on päättänyt aiheuttaa vaikeuksia. Hän vaati minulta vaimojani, poikiani, hopeaani ja kultaani, enkä minä kieltänyt niitä häneltä.”
8 Kaikki vanhimmat ja koko kansa sanoivat hänelle: ”Älä tottele häntä äläkä suostu siihen.”
9 Niin hän sanoi Ben-Hadadin viestinviejille: ”Sanokaa herralleni, kuninkaalle: ’Kaikkeen, mitä ensin vaadit palvelijaltasi, minä suostun, mutta tähän en voi suostua.’” Sitten viestinviejät menivät pois ja veivät vastauksen hänelle.
10 Silloin Ben-Hadad lähetti Ahabille seuraavan viestin: ”Rangaiskoot jumalat minua ankarasti, jos Samariaan jää niin paljon tomua, että siitä riittää kourallinen jokaiselle, joka seuraa minua!”
11 Israelin kuningas vastasi: ”Sanokaa hänelle: ’Sotavarusteita pukevan ei pidä ylpeillä niin kuin niitä riisuvan.’”+
12 Ben-Hadad kuuli tämän vastauksen ollessaan kuninkaiden kanssa juomassa teltoissa* ja sanoi heti palvelijoilleen: ”Valmistautukaa hyökkäykseen!” Niin he valmistautuivat hyökkäämään kaupunkiin.
13 Eräs profeetta kuitenkin tuli Israelin kuninkaan Ahabin+ luo ja sanoi: ”Näin sanoo Jehova: ’Oletko nähnyt koko tuon suuren joukon? Minä annan sen sinun käsiisi tänään, ja silloin sinä tiedät, että minä olen Jehova.’”+
14 Ahab kysyi: ”Keiden avulla?” Hän vastasi: ”Näin sanoo Jehova: ’Maakuntien* ruhtinaiden palvelijoiden avulla.’” Hän kysyi: ”Kuka aloittaa taistelun?” Profeetta vastasi: ”Sinä!”
15 Sitten Ahab laski maakuntien ruhtinaiden palvelijat, ja heitä oli 232. Sen jälkeen hän laski kaikki israelilaismiehet, ja heitä oli 7 000.
16 He lähtivät kaupungista puoliltapäivin, samaan aikaan kun Ben-Hadad ja ne 32 kuningasta, jotka olivat hänen apunaan, joivat itseään humalaan teltoissa.*
17 Kun maakuntien ruhtinaiden palvelijat tulivat ulos kaupungista, Ben-Hadad lähetti heti matkaan tiedustelijoita. Nämä ilmoittivat hänelle: ”Samariasta on tullut ulos miehiä.”
18 Silloin hän sanoi: ”Jos he ovat tulleet ulos rauhanomaisissa aikeissa, ottakaa heidät kiinni elävinä. Jos he taas ovat tulleet ulos taistellakseen, teidän tulee silti ottaa heidät kiinni elävinä.”
19 Mutta kun maakuntien ruhtinaiden palvelijat ja heitä seuraava armeija tulivat ulos kaupungista,
20 jokainen heistä löi kuoliaaksi vastustajansa. Syyrialaiset pakenivat,+ ja Israel ajoi heitä takaa. Syyrian kuningas Ben-Hadad pääsi kuitenkin hevosella pakoon mukanaan ratsumiehiä.
21 Silloin Israelin kuningas lähti ulos, löi maahan hevosia ja vaunuja ja aiheutti syyrialaisille suuren tappion.*
22 Myöhemmin profeetta+ tuli Israelin kuninkaan luo ja sanoi hänelle: ”Mene, vahvista asemiasi ja mieti, mitä aiot tehdä,+ sillä ensi vuoden alussa* Syyrian kuningas hyökkää sinua vastaan.”+
23 Syyrian kuninkaan palvelijat sanoivat kuninkaalleen: ”Heidän Jumalansa on vuorten Jumala. Siksi he voittivat meidät. Mutta jos taistelemme heitä vastaan tasaisella maalla, me voitamme heidät.
24 Aseta lisäksi kaikkien kuninkaiden+ tilalle käskynhaltijat johtamaan joukkoja.
25 Kokoa* samansuuruinen armeija kuin se, jonka menetit – yhtä monta hevosta ja vaunua. Taistellaan heitä vastaan tasaisella maalla. Voitamme heidät varmasti.” Hän kuunteli heidän neuvoaan ja teki niin.
26 Alkuvuodesta* Ben-Hadad kutsui kokoon syyrialaiset ja meni ylös Afekiin+ taistelemaan Israelia vastaan.
27 Israelilaisetkin kutsuttiin koolle ja varustettiin, ja he lähtivät heitä vastaan. Kun he leiriytyivät syyrialaisten eteen, he olivat kuin kaksi pientä vuohilaumaa, kun taas syyrialaiset täyttivät koko maan.+
28 Silloin tosi Jumalan mies tuli Israelin kuninkaan luo ja sanoi: ”Näin sanoo Jehova: ’Koska syyrialaiset ovat sanoneet: ”Jehova on vuorten Jumala, eikä hän ole tasankojen Jumala”, minä annan koko tämän suuren joukon sinun käsiisi,+ ja silloin te tiedätte varmasti, että minä olen Jehova.’”+
29 He pysyivät vastakkaisissa leireissä seitsemän päivää, ja seitsemäntenä päivänä taistelu alkoi. Israelilaiset löivät kuoliaaksi 100 000 syyrialaista jalkamiestä yhtenä päivänä.
30 Loput pakenivat Afekiin,+ mutta kaupungin muuri sortui 27 000 miehen päälle, jotka olivat jääneet jäljelle. Myös Ben-Hadad pakeni ja tuli kaupunkiin, ja hän piiloutui erääseen sisähuoneeseen.
31 Hänen palvelijansa sanoivat hänelle: ”Olemme kuulleet, että Israelin kansan kuninkaat ovat armollisia* kuninkaita. Anna meidän mennä Israelin kuninkaan luo säkkikangas lanteilla ja köysiä pään ympärillä. Ehkä hän antaa sinun jäädä eloon.”*+
32 Niin he menivät Israelin kuninkaan luo säkkikangas lanteilla ja köysiä pään ympärillä ja sanoivat: ”Palvelijasi Ben-Hadad sanoo: ’Annathan minun elää.’” Hän vastasi: ”Onko hän vielä elossa? Hän on veljeni.”
33 Miehet pitivät sitä hyvänä merkkinä ja tarttuivat heti siihen, mitä hän oli sanonut. Siksi he sanoivat: ”Ben-Hadad on veljesi.” Siihen hän sanoi: ”Menkää hakemaan hänet.” Silloin Ben-Hadad lähti Ahabin luo, ja tämä antoi hänen nousta vaunuihin.
34 Ben-Hadad sanoi hänelle: ”Minä palautan kaupungit, jotka minun isäni otti sinun isältäsi, ja sinä saat valita itsellesi kauppapaikkoja* Damaskoksesta, niin kuin minun isäni valitsi Samariasta.”
Ahab vastasi: ”Tämän sopimuksen* perusteella minä annan sinun mennä.”
Niin hän teki Ben-Hadadin kanssa sopimuksen ja antoi hänen mennä.
35 Eräs profeettojen pojista*+ sanoi Jehovan käskystä ystävälleen: ”Lyö minua.” Mutta mies kieltäytyi lyömästä häntä.
36 Siksi hän sanoi hänelle: ”Koska et kuunnellut Jehovaa, leijona tappaa sinut* heti kun lähdet luotani.” Kun mies lähti hänen luotaan, leijona tuli häntä vastaan ja tappoi hänet.
37 Hän tapasi toisen miehen ja sanoi: ”Lyö minua.” Mies löi ja haavoitti häntä.
38 Sen jälkeen profeetta meni tien varteen odottamaan kuningasta ja laittoi siteen silmilleen, jottei häntä olisi tunnistettu.
39 Kun kuningas kulki ohi, hän huusi kuninkaalle: ”Palvelijasi lähti keskelle taistelua, ja eräs mies toi luokseni vangin ja sanoi: ’Vartioi tätä miestä. Jos hän katoaa, joudut vastaamaan siitä omalla elämälläsi,*+ tai muuten sinun tulee maksaa talentti* hopeaa.’
40 Kun palvelijasi hoiti asioita siellä täällä, mies olikin yhtäkkiä kadonnut.” Israelin kuningas sanoi hänelle: ”Se on tuomiosi. Itsehän sen sanoit.”
41 Silloin hän poisti nopeasti siteen silmiltään, ja Israelin kuningas tunnisti hänet profeetaksi.+
42 Profeetta sanoi hänelle: ”Näin sanoo Jehova: ’Koska päästit käsistäsi miehen, jonka käskin surmata,+ sinun täytyy kuolla hänen sijastaan+ ja sinun kansasi hänen kansansa sijasta.’”+
43 Silloin Israelin kuningas meni kotiinsa Samariaan+ pahantuulisena ja masentuneena.
Alaviitteet
^ Tai ”lehtimajoissa”.
^ Tai ”Hallintoalueiden”.
^ Tai ”lehtimajoissa”.
^ Tai ”joukkosurman”.
^ Ts. seuraavana keväänä.
^ Kirjaim. ”Laske”.
^ Ts. keväällä.
^ Tai ”uskollisen rakkauden”.
^ Tai ”hän säästää sielusi”.
^ Tai ”määrätä itsellesi katuja”.
^ Tai ”liiton”.
^ ”Profeettojen pojat” viittaa nähtävästi profeettojen kouluun tai yhteisöön.
^ Tai ”lyö sinut kuoliaaksi”.
^ Tai ”sinun sielusi ottaa hänen sielunsa paikan”.