Raamattu voi muuttaa elämän

Mikä sai meksikolaisen jenginuoren muuttumaan rehelliseksi ja ahkeraksi kansalaiseksi? Miksi menestyvä japanilainen liikenainen lakkasi keskittymästä rikkauden tavoitteluun, ja mitä hän ajattelee tekemistään muutoksista? Minkä vuoksi venäläinen asekauppias halusi luopua tuottoisasta mutta laittomasta ammatistaan? Nämä ihmiset kertovat nyt hiukan elämästään.

TIEDOT

NIMI: ADRIAN PEREZ

IKÄ: 30

MAA: MEKSIKO

TAUSTA: JENGINUORI

AIEMMAT ELÄMÄNVAIHEENI: Kun olin noin 13-vuotias, perheemme muutti Méxicon osavaltiossa sijaitsevaan Ecatepec de Morelosiin. Siellä rehottivat tuohon aikaan nuorisorikollisuus, vandalismi ja huumeiden käyttö. Aloin pian juopotella, harjoittaa ilkivaltaa ja elää moraalittomasti.

Muutimme myöhemmin takaisin synnyinkaupunkiini San Vicenteen, jossa huumeista oli niin ikään tullut vakava ongelma. Oli tavallista nähdä nuoria makaamassa kuolleena kadulla. Liityin jengiin nimeltä Satánicos Junior (”Nuoret saatanat”). Varastelimme, haistelimme ohenteita ja liimoja ja käytimme muitakin huumeita. En useinkaan muistanut, miten olin tullut kotiin, ja joskus jäin makaamaan tajuttomana kadulle. Jotkut ystäväni joutuivat vankilaan varkaudesta ja murhasta.

Kaikesta huolimatta uskoin Jumalaan. Yritin rauhoittaa omaatuntoani osallistumalla uskonnollisiin seremonioihin, esimerkiksi pääsiäistä edeltävällä viikolla järjestettävään Via Crucis -kulkueeseen. Lopuksi me kaikki kulkueessa mukana olleet, myös Kristusta esittänyt mies, joimme itsemme humalaan.

 RAAMATTU MUUTTI ELÄMÄNI: Olin melkein parissakymmenissä, kun aloin tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Tajusin, ettei elämälläni ollut todellista tarkoitusta ja että jos jatkaisin sitä entiseen tapaan, minulle kävisi huonosti. Minuun teki suuren vaikutuksen Galatalaiskirjeen 6:8:ssa oleva ajatus: ”Se, joka kylvää lihaansa silmällä pitäen, niittää lihastaan turmeluksen, mutta se, joka kylvää henkeä silmällä pitäen, niittää hengestä ikuisen elämän.” Ymmärsin tästä raamatunkohdasta, että jos halusin menestyä elämässäni, minun piti kylvää tulevaisuutta silmällä pitäen.

Tutkimalla Raamattua havaitsin, että Jehova, elävä Jumala, on henkilökohtaisesti kiinnostunut minusta ja haluaa antaa anteeksi tekemäni synnit. Kokemus on opettanut minulle, että hän kuuntelee rukouksia ja vastaa niihin.

Minun ei ollut helppo muuttaa elämäntapaani. Jengin jättäminen oli vaikeaa. Joillakin alueilla liikkuminen oli kiellettyä, enkä voinut kulkea niiden kautta, vaikken enää kuulunutkaan jengiin. Joskus minun täytyi pakoilla entisiä ystäviäni, koska he yrittivät etsiä minut käsiinsä ja vetää minut takaisin vanhoihin tapoihini.

Toisaalta kun aloin käydä Jehovan todistajien kokouksissa valtakunnansalissa, minut otti vastaan lämminhenkinen ja rakastava seurakunta. Huomasin, että näillä ihmisillä oli aito vakaumus ja että he itse elivät sen mukaan mitä opettivat. Olin aivan uudenlaisessa ympäristössä.

SAAMANI HYÖTY: Olen ollut kastettu Jehovan todistaja kymmenen vuotta. Yritän kovasti soveltaa Raamatun opetuksia omassa elämässäni, minkä vuoksi sukulaiseni ovat vähitellen alkaneet kunnioittaa minua. Nykyään he pitävät minua ahkerana työntekijänä, ja olen voinut jopa auttaa heitä taloudellisesti. Äiti ryhtyi tutkimaan Raamattua, ja hänestä tuli Jehovan todistaja. Myös isä tekee muutoksia elämäntavassaan. Useimmat sukulaiseni eivät ole Jehovan todistajia, mutta tarkkailtuaan minussa tapahtuneita muutoksia he tunnustavat, että Raamattu voi auttaa kohentamaan elämän laatua.

TIEDOT

NIMI: YAYOI NAGATANI

IKÄ: 50

MAA: JAPANI

TAUSTA: MENESTYVÄ LIIKENAINEN

AIEMMAT ELÄMÄNVAIHEENI: Kasvoin maaseudulla pienessä kaupungissa, joka oli täynnä ystävällisiä ihmisiä. Isä omisti siellä suuren kaupan, jossa oli kymmenen työntekijää. Kotimme oli kaupan vieressä, joten vaikka isä ja äiti olivat kiireisiä, en koskaan ollut yksinäinen.

Olen vanhin kolmesta tytöstä,  ja minua valmennettiin pienestä pitäen, jotta voisin ottaa perheyrityksen haltuuni. Menin naimisiin nuorena. Mieheni lopetti työnsä pankissa ja tuli auttamaan perheyritykseemme. Meille syntyi lyhyessä ajassa kolme lasta. Äitini hoiti lapsia taloustöittensä ohessa, ja minä työskentelin kaupassa aamusta iltaan. Meillä oli kuitenkin myös vapaa-aikaa, jonka saatoimme viettää perheen kesken.

Sitten kaupankäynti alkoi hiipua tuolla alueella, eikä liikkeemme kannattanut kuten ennen. Niinpä päätimme avata sisustusmyymälän valtatien varteen. Päivää ennen kuin sen rakentamisen piti alkaa juhlavin menoin, isäni, joka oli yrityksemme toimitusjohtaja, sai aivoinfarktin. Hänen puhekykynsä ei palautunut ennalleen, ja siksi vastuu uudesta myymälästä lankesi minulle. Mieheni jäi hoitamaan vanhaa kauppaa. Elämämme muuttui kiireiseksi.

Uusi myymälämme menestyi erittäin hyvin. Olin ylpeä saavutuksistani, ja voidakseni tehdä enemmän työtä tingin unesta. Vaikka rakastinkin lapsiani, mielessäni oli ainoastaan työ. Minulla oli tuskin lainkaan aikaa puhua mieheni kanssa, ja silloin kun puhuimme, riitelimme paljon. Lievittääkseni stressiä aloin käydä harva se ilta juomassa ystävieni ja liiketuttavieni kanssa. Kaikki aikani kului työntekoon, juomiseen ja nukkumiseen. Tulin taloudellisesti hyvin toimeen, mutta olin yhä onnettomampi, enkä ymmärtänyt syytä siihen.

RAAMATTU MUUTTI ELÄMÄNI: Kun aloin tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa, minuun teki syvän vaikutuksen kolme raamatunkohtaa. Puhkesin itkuun ymmärtäessäni, mitä merkitsee Matteuksen 5:3, joka kuuluu: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, koska taivasten valtakunta kuuluu heille.” Tässä jakeessa oli selitys siihen, miksi minulla oli tyhjä olo, vaikka tulin taloudellisesti hyvin toimeen ja kollegani ihailivat minua. Tajusin, että voisin tulla todella onnelliseksi vain tiedostamalla hengellisen tarpeeni ja tyydyttämällä sen.

Tuolloin Japaniin oli iskenyt talouslama, ja huomasin liiketuttavieni elämästä, miten totta oli se, mitä sanotaan 1. Timoteuksen kirjeen 6:9:ssä: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka upottavat ihmiset tuhoon ja turmioon.” Tunsin, että minuun soveltuivat Jeesuksen sanat Matteuksen 6:24:ssä: ”Ette voi olla Jumalan ja rikkauden orjia.” Siksi päätin tehdä elämässäni muutoksia.

Ymmärsin, että olin laiminlyönyt vanhempiani, miestäni ja lapsiani. Myös persoonallisuudessani oli selvästi korjaamisen varaa: minusta oli tullut ylimielinen, olin kärsimätön toisten suhteen ja suutuin helposti. Aluksi ajattelin, että minun olisi mahdotonta muuttua ja tulla kristityksi. Rakastin kuitenkin kovasti lapsiani ja huomasin, että kun sovelsin Raamatun ohjeita ollessani tekemisissä perheeni kanssa, lapset reagoivat myönteisesti. Aloin käyttää heidän kanssaan enemmän aikaa ja viedä heitä kristillisiin kokouksiin.

SAAMANI HYÖTY: Olen saanut todellista iloa ja tyydytystä, koska tiedän elämän tarkoituksen ja voin palvella Jumalaa ja elää häntä miellyttävällä tavalla. En enää laiminlyö perhettäni työn takia, ja olen saanut takaisin menettämäni itsekunnioituksen.

Äiti näki, miten persoonallisuuteni kehittyi parempaan suuntaan soveltaessani Raamatun periaatteita, ja se sai hänetkin tutkimaan Raamattua ja tulemaan kristityksi. Olen onnellinen siitä, etteivät isäni ja mieheni ole vastustaneet ratkaisujamme. Minulla on paljon läheisempi suhde lapsiini, ja perhe-elämämme on nyt todella onnellista.

 TIEDOT

NIMI: MIHAIL ZUJEV

IKÄ: 51

MAA: VENÄJÄ

TAUSTA: LAITTOMIEN ASEIDEN KAUPPIAS

AIEMMAT ELÄMÄNVAIHEENI: Kotikaupunkini Krasnogorsk sijaitsee vehreällä alueella. Sen eteläpuolella virtaa Moskvajoki, ja lännessä ja pohjoisessa esikaupunkialueet ovat melkein metsän peitossa.

Nuorena pidin kovasti nyrkkitappeluista ja aseiden käsittelystä. Urheiluunkin kului paljon aikaa. Valmistin myös laittomia tuliaseita, ammuksia ja veitsiä. Aikanaan aloin tehdä tätä työkseni. Myin järjestelmällisesti tuotteitani rikollisille ja menestyin hyvin.

RAAMATTU MUUTTI ELÄMÄNI: 1990-luvun alussa tapasin Jehovan todistajia, mutta en aluksi luottanut heihin. He kyselivät mielestäni liikaa.

Kerran yksi heistä luki minulle Roomalaiskirjeen 14:12:n, jossa sanotaan: ”Kukin meistä tulee tekemään itsestään tilin Jumalalle.” Pohdin, mitä minä sanoisin Jumalalle. Tämän raamatunkohdan vuoksi halusin ottaa selville, mitä Jumala odotti minulta.

Tein kovasti työtä soveltaakseni Kolossalaiskirjeen 3:5–10:ssä olevaa Raamatun neuvoa: ”Kuolettakaa sen tähden maan päällä olevat ruumiinjäsenenne haureuteen, epäpuhtauteen, sukupuoliseen himoon, vahingolliseen haluun ja ahneuteen katsoen, joka on epäjumalanpalvelusta. Niiden vuoksi tulee Jumalan vihastus. – – pankaa nyt todellakin ne kaikki pois itsestänne: vihastus, suuttumus, pahuus, herjaava ja rivo puhe suustanne. Älkää valehdelko toisillenne. Riisukaa pois vanha persoonallisuus tottumuksineen ja pukeutukaa uuteen persoonallisuuteen.”

Tällaisten muutosten tekeminen oli vaikeaa. Aiemmat ”liiketuttavani” tarjosivat rahaa aseista, eikä minun ollut helppoa hillitä itseäni, kun minua loukattiin. Joka tapauksessa tuhosin kaikki varastoimani aseet, vaikka ne olivatkin arvokkaita. Kun sain tietää Jumalan ja Kristuksen minua kohtaan osoittamasta rakkaudesta, aloin vuorostani rakastaa heitä. Tutkin hellittämättä Raamattua henkilökohtaisesti, kävin paikallisen seurakunnan kokouksissa ja rukoilin Jumalalta apua.

SAAMANI HYÖTY: Kova vaivannäköni ja kristittyjen veljien apu ovat johtaneet siihen, että persoonallisuuteni on vähitellen kohentunut. Olen onnellinen voidessani ymmärtää, että Jehova Jumala välittää meistä kaikista, jopa niistä, jotka ovat kuolleet (Apostolien teot 24:15). Ihailen Jehovan todistajien vilpittömyyttä ja avoimuutta. Arvostan myös aitoa kiinnostusta, jota he ovat osoittaneet minua kohtaan, ja heidän uskollisuuttaan Jumalalle.

Aluksi jotkut sukulaiset ja ystävät vastustivat uutta uskoani, mutta sitten he lohduttautuivat sillä, että minun oli parempi olla tekemisissä uskonnon kuin järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Iloitsen siitä, ettei elämässäni enää ole tärkeintä sota-aseiden myyminen vaan tiedon jakaminen rauhan Jumalasta.

[Kuva s. 27]

Osallistuin katolisiin seremonioihin rauhoittaakseni omaatuntoani.

[Kuva s. 28]

Tulin taloudellisesti hyvin toimeen mutta olin onneton.