Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Pitäisikö lapseni mennä kouluun?

Pitäisikö lapseni mennä kouluun?

Pitäisikö lapseni mennä kouluun?

VOITKO kuvitella, ettet osaisi lukea tällä sivulla olevaa kirjoitusta? Entä jos et osaisi puhua maasi virallista kieltä tai osoittaa kotimaatasi maailmankartasta? Suunnaton määrä lapsia on juuri tällaisessa tilanteessa. Miten on sinun lapsesi laita?

Pitäisikö lapsesi mennä kouluun? Monissa maissa peruskoulun oppimäärän suorittaminen on pakollista ja usein myös ilmaista. Opetuksen saaminen luetaankin ihmisen perusoikeuksiin sekä lapsen oikeuksien yleissopimuksessa että ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Toisaalta joissain maissa koulun käyminen ei kenties olekaan ilmaista, ja se saattaa olla vanhemmille taloudellinen taakka. Kristityt vanhemmat kuitenkin haluavat lastensa oppivan lukemaan ja kirjoittamaan joko koulussa tai muulla tavoin, joten tarkastellaanpa tätä asiaa heidän näkökulmastaan.

Luku- ja kirjoitustaito Raamatussa

Useimmat Raamatussa mainitut Jumalan palvelijat osasivat lukea ja kirjoittaa. Jeesuksen apostolit Pietari ja Johannes olivat juutalaisia kalastajia, mutta he kirjoittivat Raamattuun kuuluvat kirjansa kreikaksi, eivät omalla Galilean murteellaan. * Ilmeisesti heidän vanhempansa pitivät huolen siitä, että he saivat jonkinlaista perusopetusta. Joillain muillakin raamatunkirjoittajilla oli samantapainen tausta, muun muassa Daavidilla, joka oli paimen, Aamoksella, joka oli maataloustyöntekijä, ja Jeesuksen velipuolella Juudaalla, joka oli todennäköisesti puuseppä.

Job osasi lukea ja kirjoittaa, ja hänen mukaansa nimetty Raamatun kirja osoittaa, että hän ymmärsi jossain määrin luonnontieteitä. Hänellä on saattanut olla myös kirjallisia lahjoja, sillä hänen sanansa ovat Jobin kirjassa runomuodossa. Tiedämme myös, että varhaiskristityt osasivat lukea ja kirjoittaa, koska mahdollisesti heidän tekemiään raamatullisia muistiinpanoja on löydetty ruukunsirpaleista.

Koulutus on kristityille tärkeää

Kaikkien kristittyjen täytyy edistyä Raamatun tuntemuksessa, jos he haluavat miellyttää Jumalaa (Filippiläisille 1:9–11; 1. Tessalonikalaisille 4:1). Raamatun ja sen tutkimista helpottavien julkaisujen ahkera käyttö voi tukea hengellistä edistymistä. Koska Jumala on antanut Sanansa kirjallisessa muodossa, hän odottaa palvelijoittensa osaavan lukea niin hyvin kuin mahdollista. Kun osaa lukea Raamattua niin että ymmärtää, mitä siinä sanotaan, on helpompi soveltaa sen neuvoja käytäntöön. Saatamme tietenkin joutua lukemaan joitakin kohtia useammin kuin kerran, jotta ymmärtäisimme ne täysin ja voisimme mietiskellä niitä. (Psalmit 119:104; 143:5; Sananlaskut 4:7.)

Jehovan kansa saa joka vuosi satoja sivuja hyödyllistä kirjallista aineistoa, joka on valmistettu ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” ohjauksessa (Matteus 24:45–47). Näissä julkaisuissa käsitellään perhe-elämää, eri puolilla maailmaa vallitsevia tapoja, uskontoa, luonnontieteitä ja monia muita aiheita. Mikä tärkeintä siinä esitetään raamatullisia neuvoja hengellisiin asioihin. Jos lapsesi eivät osaa lukea, he menettävät paljon tärkeää tietoa.

Ihmiskunnan historiaan tutustuminen on tärkeää, koska se auttaa meitä ymmärtämään, miksi Jumalan valtakuntaa tarvitaan. Myös maantiedosta on hyvä hankkia perustiedot. Raamatussa kerrotaan monista paikoista, kuten Israelista, Egyptistä ja Kreikasta. Löytääkö lapsesi ne maailmankartasta? Löytääkö hän kotimaansa? Kyvyttömyys lukea karttaa voi jopa estää henkilöä suorittamasta sananpalvelustaan täydelleen määräalueella (2. Timoteukselle 4:5).

Tehtävät seurakunnan yhteydessä

Kristityillä vanhimmilla ja avustavilla palvelijoilla on monia vastuita, jotka edellyttävät lukutaitoa. Esimerkiksi seurakunnan kokouksiin täytyy valmistaa ohjelmia ja kirjallisuuden määrästä ja lahjoituksista täytyy pitää kirjaa. Ilman peruskoulutusta näistä velvollisuuksista olisi hyvin vaikeaa huolehtia tehokkaasti.

Betel-kodeissa palvelee vapaaehtoistyöntekijöitä ympäri maailman. Heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa sen maan virallisella kielellä, jossa he asuvat, jotta he voisivat kommunikoida toisten kanssa hyvin ja tehdä työtään, esimerkiksi kääntää kirjallisuutta tai korjata koneita. Mikäli lapsesi haluaisivat joskus saada tällaisia mahdollisuuksia, peruskoulutus on tavallisesti välttämätön. Mitä muita käytännön syitä koulun käymiseen on?

Köyhyys ja taikausko

Joissain oloissa köyhä ihminen ei pysty vaikuttamaan tilanteeseensa juuri mitenkään. Joskus riittävä koulutus voi kuitenkin auttaa meitä ja lapsiamme välttymään tarpeettomilta kärsimyksiltä. Useimpien lukutaidottomien toimeentulo on hyvin niukkaa. Joskus lapset ja jopa vanhemmat kuolevat, koska heillä ei ole varaa lääkärinhoitoon. Koulunkäymättömien ja vain vähän koulutusta saaneiden osana on monesti aliravitsemus ja kehnot asuinolot. Koulutus, tai ainakin luku- ja kirjoitustaito, voi tuoda tilanteeseen jonkin verran helpotusta.

Lukutaito myös vähentää taipumusta taikauskoisuuteen. Taikauskoa esiintyy tietenkin sekä koulutettujen että kouluttamattomien keskuudessa, mutta koulunkäymättömät saattavat joutua muita helpommin vilpin ja hyväksikäytön uhreiksi, koska he eivät osaa lukea aineistoa, jossa petokset paljastetaan. Tästä syystä he ovat usein taikauskoisempia ja uskovat, että henkiparantaja voi saada aikaan ihmeparannuksen. (5. Mooseksen kirja 18:10–12; Ilmestys 21:8.)

Koulutusta ei hankita vain työn vuoksi

Monien mielestä pääsyy koulutuksen hankkimiseen on rahan ansaitseminen. Jotkut koulunkäyneet ihmiset ovat kuitenkin työttömiä, tai he eivät hanki tarpeeksi elättääkseen itsensä. Siksi joistakuista vanhemmista saattaa tuntua, ettei lasta kannata lähettää kouluun. Mutta koulun käyminen ei ainoastaan valmenna hankkimaan rahaa, vaan se varustaa lapset elämää varten (Saarnaaja 7:12). Jos ihminen osaa puhua, lukea ja kirjoittaa sen maan virallista kieltä, jossa hän asuu, kanssakäyminen terveydenhoitohenkilöstön, viranomaisten tai pankkitoimihenkilöiden kanssa on helpompaa. Se voi tuntua pikemminkin arkipäiväiseltä kuin pelottavalta.

Joissain paikoissa koulunkäymättömiä lapsia saatetaan antaa muurarin, kalastajan, ompelijan tai jonkun muun ammattilaisen oppiin. On hyvä hankkia jokin ammatti, mutta jos nämä lapset eivät koskaan käy koulua, he eivät luultavasti opi lukemaan ja kirjoittamaan kunnolla. Epäilemättä he välttyisivät todennäköisemmin hyväksikäytöltä ja voisivat viettää tyydyttävämpää elämää, jos he saisivat ensin peruskoulutuksen ja hankkisivat ammatin vasta sitten.

Jeesus Nasaretilainen oli puuseppä, ja hän sai ilmeisesti jonkinlaista ammattiopetusta ottoisältään Joosefilta (Matteus 13:55; Markus 6:3). Jeesus osasi myös lukea, sillä jo 12-vuotiaana hän pystyi käymään sisällökkäitä keskusteluja koulutettujen miesten kanssa temppelissä (Luukas 2:46, 47). Ammatin opiskeleminen ei estänyt Jeesusta saamasta muunkinlaista koulutusta.

Koulutusta myös tytöille?

Joskus vanhemmat lähettävät kouluun poikansa mutta eivät tyttäriään? Kenties jotkut vanhemmat ajattelevat, että tyttöjen kouluttaminen on liian kallista ja että heistä on enemmän hyötyä äidilleen, jos he ovat kotona koko päivän. Luku- ja kirjoitustaidottomuudesta on tyttärelle kuitenkin haittaa. Eräässä Yhdistyneiden kansakuntien lastenavun rahaston (UNICEF) julkaisussa sanotaan: ”Tutkimus toisensa jälkeen on osoittanut, että tyttöjen kouluttaminen on yksi parhaista keinoista päästä irti köyhyyden otteesta.” (Poverty and Children: Lessons of the 90s for Least Developed Countries.) Koulutetut tytöt ovat paremmin varustautuneita elämää varten ja tekevät viisaampia ratkaisuja, mikä hyödyttää koko perhettä.

Eräässä tutkimuksessa, joka koski lapsikuolleisuutta Beninissä Länsi-Afrikassa, kävi ilmi, että lukutaidottomat äidit menettävät 1000:sta alle viisivuotiaasta lapsesta 167 lasta, kun taas naiset, jotka ovat suorittaneet koko peruskoulun oppimäärän, menettävät 38. UNICEFissa päätellään: ”Koulutuksen taso vaikuttaa näin ollen ratkaisevasti lapsikuolleisuuden määrään Beninissä niin kuin kaikkialla muuallakin maailmassa.” Tyttärien kouluttamisesta voi siis olla monenlaista hyötyä.

Riittävätkö luku- ja kirjoitustaidon kurssit?

Jehovan todistajat järjestävät tarvittaessa lukutaidottomille seurakunnan jäsenille luku- ja kirjoitustaidon kursseja. * Tämän hyödyllisen järjestelyn avulla ihmiset voivat oppia lukemaan tavallisesti paikallista kieltään. Onko tämä sopiva korvike koulussa annettavalle opetukselle? Voidaanko seurakuntien odottaa huolehtivan lasten koulutuksesta, vaikka tarjolla olisi tavallisiakin kouluja?

Vaikka Jehovan todistajien seurakunnat järjestävätkin huomaavaisesti luku- ja kirjoitustaidon kursseja, ne on tarkoitettu vähäosaisille aikuisille, jotka eivät ole käyneet koulua lapsena. Kenties heidän vanhempansa eivät ymmärtäneet luku- ja kirjoitustaidon tarpeellisuutta tai kouluja ei ollut tarjolla. Seurakunnan järjestämistä kursseista voi olla apua tällaisille henkilöille, mutta ne eivät ole tavallisen koulun korvike eikä niitä ole tarkoitettu alkeiskoulutuksen antamiseen. Näillä kursseilla ei käsitellä esimerkiksi luonnontieteitä, matematiikkaa eikä historiaa. Koulujen opetusohjelmaan tällaiset aineet saattavat kuitenkin kuulua.

Afrikassa luku- ja kirjoitustaidon kursseja pidetään pääasiassa heimokielillä, harvemmin maan virallisella kielellä. Kouluissa taas opetusta annetaan yleensä virallisella kielellä. Myös tästä on lapsille hyötyä, koska virallisella kielellä on saatavilla enemmän kirjoja ja muuta kirjallista aineistoa. Seurakunnan luku- ja kirjoitustaidon kurssit voivat täydentää lapsen koulutusta, mutta ne eivät voi korvata sitä. Jos siis suinkin mahdollista, eikö lasten pitäisi saada koulutusta?

Vanhempien vastuu

Miesten, jotka ottavat johdon seurakunnan hengellisistä tarpeista huolehtimisessa, tulee olla esimerkillisiä kristittyjä. Heidän tulee ”johtaa hyvin” huonekuntaansa ja lapsiaan (1. Timoteukselle 3:4, 12). Tähän sisältyy se, että tekee kaiken mahdollisen auttaakseen lapsiaan, jotteivät he joutuisi tulevaisuudessa epäedulliseen asemaan.

Jumala on antanut kristityille vanhemmille suuren vastuun. Heidän tulisi kasvattaa lapsensa hänen Sanansa mukaisesti ja opettaa heitä ’rakastamaan tietoa’ (Sananlaskut 12:1; 22:6; Efesolaisille 6:4). Apostoli Paavali kirjoitti: ”Totisesti jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan niistä, jotka ovat hänen huonekuntansa jäseniä, niin hän on kieltänyt uskon ja on pahempi kuin se, jolla ei ole uskoa.” (1. Timoteukselle 5:8.) Lastemme tulisi saada myös sopivaa koulutusta.

Joskus koulussa annettava opetus saattaa olla puutteellista, mikä voi johtua liian suuresta oppilasmäärästä, riittämättömistä varoista tai kenties huonosti viihtyvästä, alipalkkaisesta opettajakunnasta. Vanhempien on siksi tärkeää olla kiinnostuneita siitä, mitä heidän lapsensa oppivat koulussa. On viisasta tutustua opettajiin, varsinkin jokaisen lukukauden alussa, ja jopa kysyä heiltä, millä tavoin lapsemme voisivat olla parempia oppilaita. Tämä voi saada opettajat tuntemaan, että heitä arvostetaan, ja kannustaa heitä työskentelemään entistä enemmän lasten hyväksi.

Koulutuksella on tärkeä osuus lapsen kehityksessä. ”Viisaat tietoa tallettavat”, sanoo Sananlaskujen 10:14. Tämä pitää paikkansa erityisesti Raamatun tuntemuksesta. Jokaisen Jehovan palvelijan, niin nuoren kuin vanhankin, täytyy tuntea Raamattua niin hyvin kuin mahdollista, jotta hän voisi auttaa toisia hengellisesti ja osoittautua ”Jumalalle hyväksytyksi, – – [sellaiseksi], jolla ei ole mitään hävettävää, joka käsittelee totuuden sanaa oikein” (2. Timoteukselle 2:15; 1. Timoteukselle 4:15). Pitäisikö lastesi siis mennä kouluun? Tulet epäilemättä siihen tulokseen, että pitäisi, vaikka paljon riippuukin siitä, mikä on käytännöllistä omassa maassanne. Mutta kristittyjen vanhempien täytyy vastata tähän vielä tärkeämpään kysymykseen: ”Pitäisikö lasteni saada koulutusta?” Asuitpa missä tahansa, etkö olekin sitä mieltä, että vastaus on ehdoton ”kyllä”?

[Alaviitteet]

^ kpl 5 Heidän äidinkielensä oli joko aramean kielen Galilean murre tai jokin heprean kielen murre. Ks. Raamatun ymmärtämisen opas, 1. osa, s. 166, julkaissut Jehovan todistajat.

[Tekstiruutu/Kuva s. 12, 13]

JOS KOULUN KÄYMINEN ON MAHDOTONTA

Joissain olosuhteissa koulun käyminen on mahdotonta. Lehti Refugees kertoi esimerkiksi, että pakolaisleireissä vain yksi viidestä kouluikäisestä lapsesta voi käydä koulua. Joskus lakot sulkevat koulut pitkiksi ajoiksi. Koulut saattavat olla liian kaukana, tai joillain alueilla kouluja ei ehkä ole lainkaan. Kristittyjen vainoaminen voi johtaa lasten erottamiseen koulusta.

Miten voit auttaa lapsiasi tällaisissa olosuhteissa? Mitä voit tehdä, jos sinulla on useita lapsia ja asut sellaisella alueella, missä kaikkien lasten lähettäminen kouluun tulisi liian kalliiksi? Onko sinulla kenties varaa lähettää yksi tai kaksi lapsistasi kouluun, mikäli se ei saata heitä hengelliseen vaaraan? Jos on, he saattaisivat pystyä auttamaan muiden lasten opettamisessa kertomalla näille, mitä he oppivat koulussa.

Joissain maissa lapsille voidaan antaa kotiopetusta. * Tällöin tavallisesti jompikumpi vanhemmista opettaa lasta muutaman tunnin päivässä. Patriarkaalisina aikoina vanhemmat onnistuivat lastensa opettamisessa varsin hyvin. Ilmeisesti juuri vanhempien antaman hyvän valmennuksen vuoksi Jaakobin poika Joosef pystyi toimimaan johtotehtävissä jo nuorella iällä.

Virallista oppimateriaalia voi olla vaikeaa saada esimerkiksi pakolaisleirille, mutta vanhemmat pystyvät ehkä käyttämään opetuksen pohjana Jehovan todistajien julkaisemaa kirjallisuutta. Muun muassa Kirjani Raamatun kertomuksista voi olla hyödyllinen opetettaessa pieniä lapsia. Herätkää!-lehden kirjoituksissa käsitellään hyvin erilaisia aiheita. Kirjaa Elämä maan päällä – kehityksen vai luomisen tulos? voitaisiin käyttää luonnontieteisiin liittyvien asioiden opettamiseen. Jehovan todistajien vuosikirjassa on pieni maailmankartta, ja siinä kerrotaan elämästä ja saarnaamistyöstä eri maissa.

Hyvin suunniteltu ja lasten oppimiskykyä vastaava opetus voi tuottaa erinomaisia tuloksia. Jos lapset jatkavat lukemista ja oppimista, heidän on helpompi sopeutua tavalliseen kouluun, mikäli sen käymiseen joskus avautuu tilaisuus. Olemalla aloitteellinen ja yritteliäs voit auttaa lapsiasi saamaan hyvän koulutuksen. Se voi olla todella palkitsevaa.

[Alaviite]

^ kpl 40 Ks. kirjoitusta ”Kotiopetus – sopiiko se teille?” Herätkää!-lehdestä 8.4.1993 s. 9–12.

[Kuva]

Mitä voitte tehdä, jos asutte alueella, missä lapsenne eivät voi käydä koulua?