Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿KUNJAMATSA KUSISIT JAKASSNA?

Mä amtamp jakasiñasawa

Mä amtamp jakasiñasawa

JAQENAKAJJ QELLQAÑA, PINTAÑA, KUNAYMANINAK LURAÑWA YATTANJJA, AKHAM SASAW JISKTʼASIRAKTANJJA: ¿Khitis oraqsa alajjpachsa lurawayi? ¿Khitis lurawayistu? ¿Kuna amtamp luratätansa? ¿Kunas jutïr urunakan pasani?

Yaqhep jaqenakajja, “janiw khitis uka jisktʼanakar qhanañchkaspati” sasaw amuyapjje, ukatwa uka jisktʼanak jan jisktʼasjjapjjeti. Yaqhepasti, “monot jutatätanwa, ukhamajj janiw uka jisktʼanak jisktʼasiñajj wakiskiti” sasaw amuyapjjaraki. Historia ukat Biología yatichiri William Provine sat profesorajj akham sänwa: “Janiw diosanakasa ni kunat jakañas utjkiti. Kunatï walïki jan walïkaraki uk lurañas janiw wakiskiti, janiw jakañataki mä suma amtas utjkistuti” sasa.

Ukampis yaqhep jaqenakajj janiw ukham amuyapkiti. “Taqe kunatï alajjpachansa oraqensa utjki ukanakajj suma uttʼayata leyinakarjamaw onjjtapjje, taqe kunas lugarapankiwa” sasaw amuyapjje. Animalanaka ukat panqaranak uñjasajj wal musparapjje, ukanakar uñtasitaw kuna aparatonaksa lurañ munapjje. Taqe kunan wali suma lurtʼatätap uñjasajja, “janiw ukanakajj aleq ukhamatak uñstkaspati” sasaw sapjje.

Ukatwa evolución toqet yaqhep yatjjatirinakajj jan nayrjam amuyjjapjjeti. Uka toqet jichhajj mä chachampita mä warmimpit parltʼañäni.

ALEXEI MARNOV, NEUROCIRUJANO. Jupajj akham siwa: “Escuelanjja, Diosajj janiw utjkiti, taqe kunas evolución toqew utji sasaw yatichapjjetäna. Diosar creyipkäna ukanakajj janis kuns yatipkaspa ukham uñjatäpjjänwa” sasa. Ukampis 1990 marat aksarojja, janiw ukham amuyjjänti.

Jupajj akham saskakiwa: “Kunatsa taqe kunas utji uk wal yatiñ munirïta. Aka toqet amuytʼañäni, jaqen lejjwipajja jan ukajj lajjwipajj wali musparkañ luratawa. Ukampis jaqenakajj mä qhawqha maranakakwa jaktanjja. Ukhamajj ‘¿kunatsa lejjwejj taqe kun yateqañataki suma lurtʼatäpacha?’ sasaw jisktʼasirïta. Ukajj janiw amuyañjamäkänti. Ukatwa akham jisktʼasiyäta: ‘¿Kuna amtamp luratätansa? ¿Kunatsa jaktanjja?’ sasa. Uka toqet wal amuykiptʼasajja, taqe kunas maynin luratätapwa amuyayäta”.

Kuna amtamp luratätansa uk wal yatiñ munasajja, Alexei chachajj Bibliat yateqañwa qalltäna. Uka tiemponjja, doctorat trabajiri esposapajj janiw Diosar creykänti, ukatwa esposopan pantjasiskatap uñachtʼayañatakejj Bibliat yateqañ qalltarakïna. Jichhajj panpachaniw Diosar creyipjje, jaqenakajj kuna amtamp luratätansa uksa yatjjapjjarakiwa.

HUABI YIN, CIENTÍFICA. Física toqet yatjjattʼata Huabi Yin sat warmejja, walja maranakaw Intejj kunjamasa uka toqet yatjjatäna. Jupajj akham siwa: “Kunapachatï cientificonakajj kunanakatï alajjpachansa oraqensa paski ukanakat yatjjatapjjta ukhajja, taqe kunas suma uttʼayata leyinakarjam onjjtapjjatapwa amuyapjjta. Ukatwa akham jisktʼasirïta: ‘¿Khitis uka leyinak uttʼayawayi? Manqʼa phayañatak apnaqktan uka ninas maynin uñjatäñapawa, ¿Intit kamsaraksnasa? ¿Jan sinti juntʼuptañapatakejj khitis leyinak uttʼayawayi?’ sasa. Biblian aka arunakapaw jisktʼanakajar qhanañchitäna: ‘Taqe kunan qalltäwipanjja Diosajj alajjpacha, ukhamarak akapacha luräna’” (Génesis 1:1).

Kunatï alajjpachansa oraqensa utjki ukanakajj kunjamäpjjesa uk amuyañatakejja, cientificonakaw yanaptʼapjjestu. Akanakat amuytʼañäni, pʼeqesan utjki uka neuronanakajj kunjamäpjjesa, Intejj kunjamsa qhantani juntʼuptaniraki ukanak amuyañatakiw cientificonakajj yanaptʼapjjestu. Ukampis kunatsa alajjpachasa oraqes utji, kunatsa ukanak apnaqeri suma uttʼayat leyinakas utjaraki, jaqenakas kuna amtamp luratätansa ukanakjja, Bibliaw amuytʼayistu. Ukwa Alexei chachasa Huabi warmisa uñjawayapjje.

Diosajj janiw aka oraqjja chʼusäñapatak lurkänti, ‘jan ukasti jaqenïñapatakiw’ luräna sasaw Bibliajj qhanañchi (Isaías 45:18). Diosajj mä amtampiw aka oraq lurawayi. Kunjamtï jutïr yatichäwin yatjjatkañänejja, Diosan amtapajj jutïr urunakanwa phoqasini, ukwa suyasktanjja.