Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

22 YATICHÄWI

Janipuniw jaytanukusirïkänti

Janipuniw jaytanukusirïkänti

1, 2. Capernaum markan Jesusar istʼasajja, ¿kunjam jikjjatasipjjañapsa Pedrojj munäna, ukampis kunas pasäna?

PEDROJJ wali llaktʼataw Jesusar istʼapkäna uka jaqenakar uñkatäna. Capernaum markan utjkän uka sinagoganwa jikjjatasipjjäna, ukanwa Pedrosa, familiapasa, amigonakapas ukat irnaqer masinakapas qamasipjjäna. Chawlla katuñ negociopas uka markankarakïnwa, uka markajj Galilea lamar qotat alay toqenkänwa. Jesusar istʼasajj Pedrojj walpun kusisïna ukat Jesusar istʼirinakajj ukham jikjjatasipjjaspa ukwa munarakïna. Janipuniw aka Oraqen ukham suma yatichirejj utjkänti, Jesusajj Diosan Reinopatwa yatichaskäna. Ukampis janjamakiw kunjamtï Pedrojj munkäna ukham phoqhasirjamäkänti.

2 Waljaniw Jesusar jan istʼañ munjjapjjänti. Yaqhepajj jan phenqʼaniw yatichäwinakapat jan walinak parljjapjjäna. Ukampis Jesusan yaqhep arkirinakapar mayjtʼasir uñjasaw Pedrojj jukʼamp llakispachäna. Cheqa yatichäwinak yateqkasas janiw kusisitäpkänti, jan ukasti colerjjapjjakïnwa. Yatichäwinakapajj chuyma ustʼayirjamaw sasaw yaqhep arkirinakapajj sapjjäna, ukatwa jan istʼañ munasajj sarawayjjapjjäna. Ukat janiw Jesusar arkjjapjjänti (Juan 6:60, 66 liytʼasiñapawa).

3. Iyawsäwinïñajja, ¿kunjamsa Pedror yanaptʼäna?

3 Apostolonakasa ukat Pedrosa janiw Yatichiripan arunakap sumpach amuytʼapkänti. Jesusan arunakapatï jan qhanañchaskasapänjja, maynin chuymap ustʼayasapänwa. ¿Kunsa Pedrojj lurpachäna? Jesusar taqe chuyma arkatapajj janiw ukhaki yantʼasiñapäkänti. Kunjamsa Pedron iyawsäwipajj yantʼanakar atipañataki ukat Diosat jan jitheqtañataki yanaptʼpachäna uk jichhajj uñjañäni.

Jupajj janiw mayninakjam jitheqtkänti

4, 5. ¿Kunatsa walja jaqenakajj Jesusan luratanakap uñjasajj wal muspharapjjäna?

4 Jesusan arunakap istʼasasa luräwinakap uñjasasa walja kutiw Pedrojj mayjtʼat uñjasïna. Amuytʼañataki, mä uru nayrakiw mä milagro lurasin waranq waranqa jaqenakar Jesusajj manqʼayäna, uk uñjasaw Jesusar reyit uttʼayañ munapjjäna, ukampis jupajj janiw munkänti ukat sarawayjjänwa. Ukatsti, arkirinakaparojj Capernaum markar botet sarapjjam sasaw säna. Uka aruma botet sarasipkäna ukhajja, Jesusar qota mathapinak tayp Galilea lamar qota patnam jupanakan ukar jutaskir uñjasajj wal muspharapjjäna. Uka arumaw Jesusajj iyawsäwi toqet wali wakiskir yatichäwi Pedror yaticharakïna.

5 Willjtanjjän ukhasti jaqenakajj jupanakar arkanipjjatapwa amuyasipjjäna. ¿Kunsa Jesusajj luräna? Jupanakarojj cheqañchänwa, janiw cheqa yatichäwinak yateqañatak thaqhapkänti, jan ukasti mä milagro toqnam jukʼamp manqʼa katoqañ laykukiw thaqhapjjäna (Juan 6:25-27). Capernaum markan sinagogajj utjkäna ukanwa Jesusajj uka toqet parlaskakïna ukat wali wakiskir yatichäwi yatichäna. Qhanañchtʼatapajj taqeniruw wasitat muspharayäna.

6. ¿Kuna uñachtʼäwitsa Jesusajj parläna, ukat uk istʼasajj jaqenakajj kamsapjjänsa?

6 Uka jaqenakajj yänakatakwa llakisipjjäna, jan ukham chuymanïpjjañapwa Jesusajj munäna, jan ukasti Diosan khitanitäkän ukajj jupanakamp chikäskatap amuyapjjañapwa munäna, jupaw jaqenakan wiñay jakañ katoqapjjañapatakejj jiwañapäna. Uk amuyapjjañapatakejja, Moisesan urunakapan alajjpachat saraqanir jakañ churir maná tʼantʼäkaspas ukhamwa Jesusajj qhanañchäna. Ukat yaqhepanakan jupar jiskʼachapjjatap uñjasinjja, mä uñachtʼäwimpiw qhanañchtʼäna, wiñay jakañ jikjjatañatakejj nayan jañchij manqʼapjjañama ukat wilajsa umapjjañamarakiwa sänwa. Kunjamtï qalltan siskayätanjja, ukapachaw jupanakajj colertʼasisin Jesusar jaytanukupjjäna ukat akham sapjjänwa: “Chʼamaw aka arunakap iyawsañajja, ¿khitirak juparusti istʼani?” sasa (Juan 6:48-60, 66). *

7, 8. 1) ¿Kunsa Pedrojj jan sumpach amuykäna? 2) ¿Kunjamsa Pedrojj Jesusan jisktʼapar jaysäna?

7 ¿Pedrojj ukhamarakti sispachäna? Jesusan arunakap istʼasajj inas mayjtʼaschïna, Diosan munañap phoqhañatakejj kunatsa Jesusajj jiwañapäna uk janïraw sumpach amuykänti. Ukampis jupajj janiw mäki colertʼasir arkirinakjam Jesusar jaytanukkänti. Pedrojj janiw uka jaqenakjamäkänti. ¿Kunjam chuymanïnsa? Uk amuytʼaskakiñäni.

8 Jesusajj apostolonakaparojj akhamwa jisktʼäna: “¿Jumanakajj sarjjañ munapjjaraktati?” sasa (Juan 6:67). Tunka payanirus jisktʼchïnjja, Pedrow uka jisktʼar jaysäna. Jupajj ukhamapunïnwa, inas taqenits jilïritap laykuchïna, jan ukajj chuymapan utjkäna uk arstʼañ munirïtap laykuchïna. Arunakapajj jan armkayapuniwa, jupajj akham sänwa: “Tata, ¿khitirus arkapjjeristjja? Juman arunakamajj wiñay jakañ arunakawa” sasa (Juan 6:68).

9. ¿Kunjamsa Pedrojj Jesusar jan jaytanukuñ munatap uñachtʼayäna?

9 Uka arunakapajj chuymar purtʼkiripuniwa. Jesusar iyawsäwinïtap laykuw jupajj Diosat jan jitheqtas serviñ yateqäna. Jehová Diosan apayanita qhespiyirejja Jesusakïnwa, ukat Diosan Apnaqäwipat istʼasapäna ukhakiw Pedrojj qhespiyasisapäna, ukwa Pedrojj qhan amuyäna. Jesusan arunakap janisay taqpach amuykchïnjja, janipuniw yaqha toqetjja Diosamp askit uñjatäñasa ukat wiñay jakañas utjkänti.

Jan sumpach amuytʼañjamäkani, jan ukajj kunjamtï munkayätan jan ukhamarjamäkani ukhasa, taqe chuymaw Jesusan yatichäwinakap istʼañasa

10. ¿Kunjamsa Pedrjam taqe chuyma Jesusar arkatas uñachtʼaysna?

10 ¿Jumajj Pedrjamtï amuyarakta? Jichhürunakanjja, Jesusarojj munastwa sasaw waljanejj sapjje, ukampis janiw taqe chuyma arkapkiti. Kunjamtï Pedrojj Jesusan yatichäwinakapar uñjkänjja uka kikpwa uñjañasaraki, ukham lurasakiw Jesusar taqe chuyma arkatas uñachtʼayañäni. Uka yatichäwinakat yaqhepajj inas jan sumpach amuytʼañjamäkchi, jan ukajj kunjamtï munkayätan jan ukhamäkchiti, ukampis uka yatichäwinak yateqañataki, amuytʼañataki ukat ukarjam sarnaqañatakiw chʼamachasiñasa. Jesusajj wiñay jakañ katoqapjjasmaw sas arsuwaykän ukjja, Diosat jan jitheqtasakiw jikjjatsna (Salmo 97:10 liytʼasiñapawa).

Cheqañchatäkasas janiw jitheqtkänti

11. ¿Kawkirus Jesusajj arkirinakapamp saräna? (Qhanañchäwip uñjjattʼäta.)

11 Uka qhepatsti, Jesusajj apostolonakapampi ukat mayni arkirinakapampiw alay toqer sarapjjäna. Galilea sat lamar qotatjja, Hermón sat khununtat qolluw uñjasïna, uka qollojj Suma Oraqet alay toqer sarañankänwa. Jukʼamp jakʼachasjjapjjän ukhajja, uka qollojj wali jachʼaw uñjasjjäna, Cesarea de Filipo jakʼan utjkäna uka jiskʼa markanakar purkäna uka thakinjamwa makatasipkäna. * Uka cheqatjja Suma Oraqejj wali sumapuniw uñtasïna. Ukanwa Jesusajj arkirinakaparojj mä wakiskir jisktʼa jisktʼäna.

12, 13. 1) Kuntï jaqenakajj jupjjat amuyapkäna ukjja, ¿kunatsa Jesusajj yatiñ munäna? 2) ¿Kunjamsa Pedron arunakapajj iyawsäwinïtap uñachtʼayäna?

12 ‘Jaqenakajj ¿khitiw sapjjetus nayarojja?’ sasaw Jesusajj jisktʼäna. Pedrojj kunjamsa munasiri Yatichiriparojj uñkatpachäna uk amuysnawa, Jesusan wali suma amuytʼasirïtapjja Pedrojj sum yatïna. Parlkäna uka jaqenakajj kunsa jupjjat amuyapjjäna ukwa Jesusajj yatiñ munäna ukat arkirinakapajj ukwa jupar qhanañchapjjäna. Ukampis Jesusajj jukʼamp yatiñ munäna, jupamp chik sarnaqer arkirinakapajja, ¿kuns jupjjat amuyapjjäna? Uk yatiñatakiw akham jisktʼäna: “Jumanakasti, ¿khitiw sapjjestasa?” sasa (Luc. 9:18-20).

13 Wasitatwa Pedrojj mäki arstʼäna. Cheqansa, kuntï jupajj siskäna ukhamwa mayninakajj amuyapjjarakïna, jupajj akham sänwa: “Jumajj Cristo Tatitütawa, jakkir Diosan Yoqaparakïtawa” sasa. Jesusajj kusisitaw Pedrorojja, janiw khiti jaqes uk yatiyktamti, jan ukasti Jehová Diosaw taqe chuyma servirinakapar uk yatiyi sasin qhanañchtʼäna. Diosaw Pedrorojj mä aski yatichäwi amuytʼañapatak yanaptʼäna: Cristo, jan ukajj jutaniw sat Mesiasajj khitïñapänsa, ukwa uka yatichäwejj qhanstayäna (Mateo 16:16, 17 liytʼasiñapawa).

14. ¿Kuna wakiskir luräwsa Jesusajj Pedror churäna?

14 Cristojj ‘utachirinakan jaqonukut qalawa’ sasaw Qollan Qellqatanakan qhanañchasïna (Sal. 118:22; Luc. 20:17). Uka profeciarjamasa ukat yaqha profecianakarjamasa, Jehová Diosaw uka qarqjjarojj mä tama uttʼayani sasaw Jesusajj säna, khitïnsa uka qarqajj uk Pedrojj yatjjänwa. Ukjjarusti, Jesusajj tama taypinwa mä aski luräwi Pedror churäna. Mayni apostolonakjjar jilïriñapatakiw uttʼayäna sasaw yaqhepajj sapjje, ukampis janiw ukhamäkänti, jan ukasti wali wakiskir luräwinakwa churäna. ‘Diosan reinopan llavenakap’ churäma sasaw Jesusajj säna (Mat. 16:19). Mä arunjja, judionakaruw nayraqat Diosan Reinopar mantapjjañapatak mä punksa jistʼarkaspa ukham yanaptʼañapäna, ukatjja Samariankirinakaru ukat jan judiöpkis ukanakaruraki.

15. ¿Kunatsa Pedrojj Jesusar ewjjtʼäna, ukat kamsänsa?

15 Walja churatäki ukarojj waljarakiw mayitäni, sasaw Jesusajj qhepat qhanañchäna. Uka arunakajj cheqäskapunïtapwa Pedrojj amuyäna (Luc. 12:48). Kunsa lurañapäna uk qhanañchasajja, kunjamsa Mesiasajj Jerusalenan tʼaqhesiyatäni, jiwayatäni ukwa Jesusajj Pedror qhanañchtʼaskakïna. Ukanak istʼasaw Pedrojj mayjtʼasïna, ukatwa yaqhawjar irpaqasin akham ewjjtʼäna: “¡Jan Diosajj munpati ukjja! ¡Janiw ukajj jumar pasañapajj wakiskaspati!” sasa (Mat. 16:21, 22).

16. ¿Kunjamsa Jesusajj Pedror cheqañchäna, ukat kunsa arunakapat yateqsna?

16 Pedrojj janiw jan wali amtampejj uka arunak siskänti, mayni arkirinakas jupjamarakiw amuyapjjpachäna. Ukatwa Jesusajj kutikipstasin mayni arkirinakapar uñtas akham siskän ukhajj wal muspharpachäna: ‘Saraqam nayraqatajjata, Satanasa; lanktañätaw nayatakejja; janiw amuyktati kunatï Diosanki ukjja, jan ukasti kunatï jaqenakanki ukak amuytajja’ sasa (Mat. 16:23, MT; Mar. 8:32, 33). Jesusan uka arunakapatjja taqeniw yateqassna. Cheqas Diosan amuyuparjam amuyañajj chʼamakïspawa. Diosan munañap lurañ munkchiñäni ukhasa, jan sum amuytʼasis parlasajj Supay toqetwa saytʼasisksna. Ukampis Pedrojj cheqañchat uñjasisajj kamachänsa uk yatjjataskakiñäni.

17. “Saraqam nayraqatajjata” sasin Jesusajj siskäna ukhajja, ¿kamsañsa munäna?

17 “Satanasa” sasin Jesusajj Pedror siskäna ukhajj janiw cheqpach Supayapunïtap sañ munkänti, uk Pedrojj sum amuyäna. Mä kutejj Supayar arjjaykäna ukhajja, akham sasaw Jesusajj säna: “Saram akata” sasa. Ukampis Pedrorojj “saraqam nayraqatajjata” sasakiw säna (Mat. 4:10, MT). Ukhamasti, Pedror apostolöñatakejj janiw askïktati sasin janiw siskänti, jan ukasti Diosan munañaparjam amuyañapatakiw cheqañchaskäna, kuna laykutejj suma chuymanïtapa ukat mayninakarus yanaptʼañ munirïtapwa amuyäna. Mä arunjja, Diosan munañap lurañatakejj jan jarkʼistati, jan ukasti nayar arkañataki ukat yanaptʼañatak qhepäjajjar saytʼasim sasaw Jesusajj saskäna.

Cheqañchäwinak altʼat chuymampi istʼañäni ukhakiw Jesucristoru ukat Jehová Diosar jakʼachasiñäni

18. ¿Kunjamsa Pedrojj jan jaytanukusirïtap uñachtʼayäna, ukat kunjamsa jupat yateqassna?

18 Colerasiñata, jan ukajj kutkatasiñat sipansa, Pedrojj altʼat chuymampiw cheqañchäw katoqasïna. ¡Jan jaytanukusiri Pedrotjja taqeniw yateqassna! Cheqañchatäñasajj wakisipuniwa. Ukampis jiwasatï Jesusaru ukat Awkiparu jukʼamp jakʼachasiñ munstanjja, altʼat chuymampiw cheqañchäwi katoqasiñasa ukat ukarjam sarnaqañasarakiwa (Proverbios 4:13 liytʼasiñapawa).

Pedrojj cheqañchatäsasa janipuniw Jesusar jaytanukkänti

Jan jaytanukusirïtapatwa askinak katoqäna

19. ¿Kuna muspharkañ arunaksa Jesusajj säna, ukat kunsa Pedrojj jisktʼaspachäna?

19 Uka qhepatsti, Jesusajj aka muspharkañ arunakwa sarakïna: “Akankapktas ukat mä qawqhanejj janiw jiwkaniti Jaqen Yoqapan taqe jachʼa munañapamp jutañapkamajja” sasa (Mat. 16:28). “¿Khitinakäpjjpachänisa?” sasaw Pedrojj wal yatiñ munpachäna. Ukampis Jesusampi cheqañchat uñjasisajj inas akham jisktʼaschïna: “¿Nayajj jupanak taypinkpachäyäti?” sasa.

20, 21. 1) Kuna uñachtʼäwsa Pedrojj uñjäna uk qhanañchtʼma. 2) Kuntï Pedrojj istʼäna ukjja, ¿kunjamsa pantjasitap amuyasiñapatak yanaptʼäna?

20 Mä semana qhepatsti, Jesusajj Jacobompi, Juanampi ukat Pedrompiw ‘mä jachʼa qollur’ makatäna, inas Hermón sat qollur makatapjjchïna, ukajj mä qawqha kilometronak jayankakïnwa. Uka kimsa chachanakajj ikimp atipjatäpjjänwa, ukhamajj arumäjjpachänwa. Jesusajj Diosatwa mayisiskäna, ukhaw arkirinakapajj may uñjasin akatjamat ikit sarthapipjjäna (Mat. 17:1; Luc. 9:28, 29, 32).

21 Akatjamatwa, Jesusan ajanupajj janqʼo lliphipkiri tukuwayjjäna, Intin qhanapäkaspas ukhama. Isipasa janqʼo lliphipkiriruw tukuwayjjarakïna. Ukapachaw pä chachanakar uñtasit uñjapjjäna, maynisti Moisesänwa maynïristi Eliasaraki. Jupanakasti Jesusampiw Jerusalén markan tʼaqhesis jiwañapjjata ukat jiwatat jaktaniñapjjat parlasipkäna. Cheqansa, Jesusajj janiw tʼaqhesiñarus jiwañarus purtʼaskaniti sasajj Pedrojj pantjasïnwa, ukwa jupajj qhan amuyäna (Luc. 9:30, 31).

22, 23. 1) ¿Kunjamsa Pedrojj suma chuymanïtapa ukat kusisit chuymampi serviñ munatap uñachtʼayäna? 2) ¿Kuna yaqha muspharkañsa Pedrompi, Jacobompi ukat Juanampejj uñjapjjäna?

22 Pedrojj uka muspharkañ unañchäwi taypinkañwa munpachäna. ¡Jukʼamp uñjañ munaskakpachänwa! Mä akatjamatwa Moisesampi Eliasampejj Jesusat jayarstʼasipkaspas ukham amuyasïna, ukatwa Pedrojj akham säna: “Yatichiri, sumaw akankatasajja. Kimsa chhujlla lurapjjä [‘kimsa carpanak saytʼayapjjä’, NM]; mayjj jumataki, mayrak Moisesataki, maysti Eliasataki” sasa. Uka pä chachanakatakejj janiw kuna carpas munaskänti, kuna laykutejj mä unañchäwikïnwa, Jehová Diosan uka pä servirinakapajj jaya tiempow jiwatäjjapjjäna. Pedrojj kuntï siskäna uk janiw sum amuyaskänti, ukampis suma chuymanïtapa ukat kusisit chuymampi serviñ munatapaw chuym chʼalljjtayistu (Luc. 9:33).

Pedrojj Jacobompi ukat Juanampejj wali muspharkañ unañchäwi uñjäna

23 Uka arumajja, Pedrompi, Jacobompi ukat Juanampejj yaqha muspharkañwa uñjapjjarakïna. Mä qenayaw uka qollun uñstäna ukat uka taypitjja mä aruw akham sir istʼasïna: “Akaw munat Wawajjajja, juparu istʼapjjam” sasa. ¡Uka arojj Jehová Diosan arupänwa! Ukhamaruw uka unañchäwejj tukuyjjäna, ukatsti jupanakakiw Jesusamp chikäjjapjjäna (Luc. 9:34-36).

24. 1) Unañchäwi uñjañajja, ¿kunjamsa Pedror yanaptʼäna? 2) Uka unañchäwit yatjjatañajja, ¿kunjamsa jiwasar yanaptʼistu?

24 Pedrojj uka unañchäwi uñjasajj wal kusispachäna, jiwasajj kunatï uka arumajj paskäna uk yatisajj ukhamwa kusisiraksna. Walja maranak qhepatjja, Pedrojj “nanakaw nayranakajjamp [Jesusan] qhapaq kankañapjja uñjapjjta” sasaw säna. Jesusajj kunjamsa jutïrin alajjpachankir Reyjam apnaqjjani ukwa jupajj uñjäna. Uka unañchäwejj Diosan Arupan qellqatäki uka walja profecianakajj cheqätapwa uñachtʼayäna ukat Pedrorus kuna yantʼanakantï uñjasiñapäkäna ukanakar atipjañapatakis chʼamañchtʼarakïnwa (2 Pedro 1:16-19 liytʼasiñapawa). Jiwasatï Pedrjamäñänejja, Jehová Diosajj bendicirakistaniwa. Ukhamasti, ¿kunjamatsa jupat yateqassna? Diosajj uttʼayki uka Yatichirit jan jitheqtasa, jupat yateqasisa, cheqañchtʼäwiparus istʼasa ukat yatichäwinakaparjam sapür sarnaqasaraki.

^ tʼaqa 6 Uka jaqenakan ukham amtapjjatapajj janiw amuyañjamäkiti, uka nayrakiw Jesusarojj Diosan profetapawa sasin sapjjäna (Juan 6:14).

^ tʼaqa 11 Galilea qotajj jachʼa lamar qotatjja, 210 metronak manqhankiwa. Uka cheqatjja, 50 kilometronakwa suma oraqenak tayp alay toqer makatapjjäna, jachʼa lamar qotat 350 metronak altor puriñkama.